torstai 1. toukokuuta 2008

Wappuviikon tapahtumia

Tuntuu että ollaan koko lauma oltu vähän väsyneitä rankan viikonlopun jäljiltä.
Maanantaina (28.4.) ja tiistaina (29.4.) kävi Egoa moikkaamassa iltapäivän yksinäisyydessä Kimin sukulaistyttö Koral. Kiltisti Ego oli aina ollut Koralin tuloa edeltävän ajan, mutta ilmeisesti sitten sen riehumisen ja touhuamisen jälkeen, ennen minun kotiintuloani keksinyt sitten ihan itse jotain puuhaa...
Maanantaina Ego ehti olemaan max puoli tuntia yksin Koralin lähdön jälkeen. Aika pian kotiinpaluuni jälkeen Ego oksensi pari pientä kasaa, mistä selkeästi erottui kuivapapana... Vasta sen jälkeen huomasin eteisen lattialla olevassa ruokasäkissä nätin pyöreän reiän, juuri Egon kuonon korkeudella. Koska säkki oli jo avattu ja osa käytetty, oli vaikea sanoa kuinka paljon koira oli ahminut. Soitin äkkiä Maritalle ja hän vahvisti ajatukseni - herra Ego jäisi ilman klo 17 ruokaa varmuuden vuoksi. Ei sen puoleen, ei Ego edes näyttänyt odottelevan ruokaa, ilmeisesti maha sen verran täynnä ryöstöretkestä vielä!
Tiistaina Ego oli Koralin lähdön jälkeen yksin ehkä tunnin, sinä aikana oli saatu aikaan parit pissat, kakkaa ja kaikki mahdolliset lehdet oli maisteltu, silputtu ja levitelty aika tehokkaasti. Ja minua tervehdittiin häntä heiluen tyytyväisenä. =)
Olemme muuten huomanneet myös Egon taipumuksen kenkien syömiseen, ihan hyvä siis että jo ennen Egon tuloa teimme päätöksen että pidetään kaikki kengät eteisen peilikaapissa. Kimi oli myöhään ma iltana töistä tullessaan jättänyt työkengät eteisen lattialle, enkä minäkään niitä siitä tajunnut siirtää kaappiin. Kimin herättyä tiistaina oli toinen työkenkä sitten löytynyt olohuoneesta... Nauhakengät taitaa olla enemmän Egon mieleen kuin nauhattomat.. Tosin takapihalla käytössä olevat muovisandaalitkin maistuu tarvittaessa. Tänä aamuna Ego pyysi takapihalle pienen hepulikohtauksen jälkeen, ja kun avasin oven niin nappasi yhden sandaalin suuhunsa ja pinkoi vähän matkan päähän. Minä siinä sitten aamukireänä komennan "ei" ja kävelen Egoa kohti. Koiran häntä vaan heilui kun juoksi iloisena karkuun... Kokeilin sitten toista toimintatapaa: Kävelin suoraan sisälle ja vedin oven perässäni kiinni. Parin minuutin jälkeen oli oven takana vinkuva reppana, sandaalikin oli palautunut paikalleen. Aamuäreää Hannaa ei saa kiusata! =)
Egon vatsa on onneksi jo parempaan päin, ollaan koitettu nyt skarpata ulkona ettei ihan kaikkea mussuta mahaansa. Eilen keskiviikkona (30.4.) oli illalla luvassa Egolle myös punkkilääkitys koska tänään oltiin kylässä paikkassa missä on paikallislehdissä jo asiasta varoiteltu. Parempi siis lääkitä etukäteen eikä katua jälkikäteen. Koska Egon turkki on vielä pehmeä "vauvaturkki", oli vaikea saada sitä jakaukselle ja ihoa näkyviin kuten ohjeessa sanottiin. Kaksin Kimin kanssa kyllä onnistuttiin aika hyvin, ihan niin keskelle ei osunut kun toivottiin - Ego vähän pääsi sitä rapsuttelemaan. Vähän siis tuntui kutiavan laittamisen jälkeen. Yöunien jälkeen ei rapsutellut ollenkaan enää.

Juuri kun päästiin tuulettelemaan parempaa vatsaa niin tuli tänään torstaina (1.5.) takapakkia... Ego oli Kimin kauppareissun aikana eilen massutellut sisällä maljakossa olleen alppiruusuoksan. Suurin osa oli oksennettu, mutta ilmeisesti se kuitenkin sai aikaan vesiripulin joka alkoi aikaisin tänään. Ihan vetenä tulee tavara ulos reppanalta. Aamupäivällä laitoin Maritalle viestiä että pitäisikö antaa troppia, ja malttamattomana sitten annoin Egolle Canikuria automatkan stopin aikana. No niinpä sitten ahnaasti alas menneet tabletit tulivat loppumatkan aikana ylös. Tyhmä minä taas, olisi varmaan pysynyt paremmin sisällä jos olisin antanut lääkkeen vasta perillä kyläpaikassa Pernajalla. Perillä Ego ei myöskään malttanut syödä, oli niiiiin paljon lapsia ja aikuisia vahdittavana. Ja sitten kun lopulta koira rauhoittui syömään melkein koko annoksensa, se löysi yhden ulkona olleen pöydän alta nakin ja kebablihan palasia ja aika lailla heti sen jälkeen oksensi sitten ihan kaiken ulos. Loput taisi tulla kyläpaikan nurmikolle vesiripulina. Aika tyhjä vatsa Egolla taisi olla, uusi ruoka ei kelvannut, mutta uni kelpasi.
Heräämisen jälkeen Ego jaksoi vähän aikaa leikkiä - tai ainakin kerjätä leikkiä - isäntäväen koiran, Jonesin , kanssa. Jones juoksi aina välillä ärhäkästi Egon luo, mutta nopean nuuhkaisun jälkeen ei aina edes jaksanut rähistä, taisi todeta Egon olevan vaaraton pentu... =) Egoa olisi kyllä kiinnostanut leikkiä itseään pienemmän koirakaveri n (Westie) kanssa!

Lopulta päätettiin lähteä viemään Ego oman kodin rauhaan. Tunnin paluumatka sujui tosi hyvin, taitaa Ego jo tottua automatkustamiseen! Täällä kotona ei ruoka ole vielä maistunut, annan kohta sille silti uudet Canikur-tabletit ja toivottavasti ruoka jossain vaiheessa maistuisi myös. Uni ainakin nyt maistuu tällä hetkellä, oli rankka reissu. Mutta ihan hyvä siinä mielessä että vaikka oli paljon vieraita ihmisiä, ja paljon alle kouluikäisiä lapsia juoksemassa niin Ego suhtautui kaikkeen ihan hyvin ja rauhallisesti, eikä pelännyt. Toki Hannan ja Kimin lähellä oli turvallista, mutta tuttavuutta tuli tehtyä muidenkin kanssa. Jotkut pienimmät lapset oli vähän pelottavia kun niiden aikeista ei oikein ottanut selvää. =) Hyvin Ego myös pysyi lähellä ilman hihnaa isolla pihalla vaikkei aitaa ollutkaan. Toki paikka oli rauhallinen, viereisellä hiekkatiellä ei tainnut ajaa yhtään autoa viiden tunnin aikana!
Lopuksi vielä uusi nukkumakuva Egosta eilisillalta...

Ei kommentteja: