Elokuu hurahti ohi niin kovaa vauhtia ettei tosikaan, ja Kimin kesälomakin alkoi lopulta. Elokuun viimeisenä päivänä suunnatiin auton nokka Helsingin keskustasta kohti Mäntyharjua. Yövyimme reissun ensimmäisen yön B&B Pinuksessa, kerrassaan sympaattinen paikka ja upeaa että vanhoja paikkoja viitsitään kunnostaa. Erityismaininta aamupalasta tuoreine omenapiirakkoineen, sekä lähtiessä käteen annetusta aronia-omenahillopurkista...Lauantaina, 1. syyskuuta, saavuttiin Egollekin tutulle Hattusaaren mökille. Ensitöikseen Ego yritti taas juoda vedet Pielisestä mutta jäi sinne vielä työstettävää. =)

Mustikkaa ( ja puolukkaa ) täällä on ihan hullun paljon, enpä muista ennen tällaisia määriä nähneeni. Itse en tykkää poiminnasta, suurimpana syynä hyttyset jotka syö elävältä... Täällä ei ole tarvinnut montaa askelta ottaa niin on pussi puolillaan. Egon kakkapussit toimii kätevästi myös marjapusseina - niitä on aina mukana ja yksi pussillinen on jo ihan kiva määrä. =) Kimi ei ensin uskonut että Ego syö mustikkaa mutta eiköhän tämän viikon jälkeen ala uskomaan... Alkuun Ego tulee syömäänmustikkaa juuri siitä mistä olen poimimassa " ai mitä sä teet, onko siinä hyviä vai?"... Mutta sitten saa nopeasti langan päästä kiinni ja mumpsuttelee menemään itsekseenkin. Lenkiltä palattiin usein mökille kielet sinisenä.
Reissulla saatiin aikaiseksi lähipellolle jälki Egolle, intoa riitti taas ihan järjettömästi. Kaikki kepit kyllä löytyi, mutta olisi halunnut heti jatkaa matkaa. Käskytin (kevyesti) maahan kepin luona, kehuin kovasti ja näytin vielä keppiä ja palkkasin sitten nakilla. Palkan jälkeen Ego sivulle ja luvan kanssa jatko. Aika reippaasti sai myös vauhtia himmata. Jälki loppui metsän rajaan ja pellon vaihtuessa metsäksi hukkasi Ego jäljen ja meni hetki ennenkuin sai jäljen ajettua ihan loppuun. Säät pilasi suunnitelmat uudesta peltojäljestä.
Viime viikonloppuna päästiin ensimmäistä kertaa mukaan epk:n jälkitreeneihin metsään. Ego poimi jäljen janalta nätisti ja metsässä sain pidettyä vauhdin alhaalla. Kepeistä löysi 3/4 ja nyt jätin käskyttämisen pois ja palkkasin maasta, siitä missä keppi oli. Ehkä vauhdin himmaamisesta johtuen Ego teki hyvää työtä ja piti kuonon maassa. Palkkausta pitää vielä petrata, kepin löytymisestä pitää tehdä vieläkin isompi ja tärkeämpi juttu!
Tottistreeneihin päästiin myös tällä viikolla ja saatiin lisää hyviä vinkkejä meidän seuraamiseen. Ajattelin myös kokeilla opettaa Egolle sivulletuloon kiertämisen takaani sivulle... Nyt jos Ego tulee suoraan edestä niin sivulle "asettuminen" on välillä sellaista pomppimista ja yleensä tuloksena myös vino perusasento. Jospa takaa kiertämisellä saataisiin suora perusasento. Eli lisää treeniä, lisää treeniä...Tällä viikolla saatiin myös suru-uutisia; Egon upea isä, Gregor-Rex, on lähtenyt pelaamaan palloa koirien taivaaseen, isoille nurmille. Voimia muulle Weissenin laumalle!

