Hyviäkin uutisia ja lomailua

Päivitykset jääneet taas vähemmälle, sorry!

Ego Ainolan puistossa, Oulussa 180712

Maanantaina 11. kesäkuuta käytiin taas silmätarkastuksessa Joanna Palojärvellä Univetissä. Ego oli sopivan väsynyt kun käveltiin kotoa lääkärille ja istui esimerkillisesti tutkimuksen ajan. Viimeksihän päätettiin jatkaa ilman lääkkeitä koska silmissä ei näkynyt merkkiäkään pannuksesta. Sama jatkui edelleen -JEEEE- , eli silmissä ei edelleenkään näkynyt merkkiä pannuksesta. Nyt on uv-säteilyn määräkin sen verran iso että jos pannus olisi päättänyt pulpahtaa taas esiin, tällä säteilymäärällä olisi sen tehnyt. Mutta hyvä näin! Seuraavan kerran sovittiin tarkistus 2013 keväälle, ajoitetaan jonkun rokotuksen yhteyteen.
Jalka roikkuu edelleen mukana, sellaisia hepuleita saa välillä että ei siinä olla kipeitä ollenkaan... =)
Jälkitreeneissä käytiin ennen juhannusta pitkästä aikaa nurmikolla/heinikossa ja olin tosi tyytyväinen Egon työskentelyyn. Kuono pysyi maassa hyvin, lukuunottamatta pidemmässä heinikossa tapahtunutta "eksymistä". Olin aina luullut että pitkä heinikko olisi helpompi mutta meillä ainakaan ei näin ollut. Kaikki 3 keppiä löytyi hienosti ja seuraavalla kerralla voisi ajatella pidempääkin nurmikkojälkeä!
Tottistelu on sen sijaan jäänyt luvattoman huonolle treenaamiselle, täytyisi ottaa nyt ryhtiliike sen suhteen. Selittelynä sen verran että lääkärikäynnin jälkeen, saman viikon lopulla Ego klenkkasi useamman päivän, eikä oikein keksitty syytä moiseen. Klenkkaaminen meni ohi kyllä ja koko ajan Ego käytti jalkaansa hyvin.
Juhannukselta jätettiin antibiootit pois, johan niitä Ego söikin (1 tai jopa 2 erilaista) yli 6kk. Jännättiin ja kyttäiltiin jalkaa mutta kaikki meni oikein hyvin. 2,5 viikkoa antibioottien lopettamisen jälkeen kävin vielä näyttämässä jalkaa Silvialle, mutta hänkin totesi kaiken olevan hyvin. Seuraava kontrolli loppuvuodesta röntgenien kera jos mitään ei TOIVOTTAVASTI satu!

Lunan häntä, Indy, Donna ja Ego

Keskiviikkona 11. heinäkuuta startattiin täyteen pakattu auto kohti pohjoista. Edessä Hannan & Egon road trip.
Matkaa Audin mittariin kertyi 1.823 kilometriä, itse istuin ratissa noin 2.000 kilometriä... Yksi pätkä reissusta siis ajettiin Iinan Mazdalla (kiitos!) ja tuosta reissusta ajoin melkein puolet.

Donna, Ego ja Luna

Ensin matkattiin Egon kanssa toisen siskoni luokse Kannukseen, Keski-Pohjanmaalle. Yhden yön stopin jälkeen Ouluun kaverini Elinan luo, ja Oulusta sitten yhden yön stopin jälkeen Louelle Iinan lauman luo. Louella tavattiin Iinan lauma; Donna, Indy, Luna ja "kouluprojekti" Poppe. Egosta näki niin selvästi kun nautti juoksentelusta tyttöjen kanssa pitkästä aikaa, oli iiiihanaa! Lunan kanssa en uskaltanut Egoa päästää juoksemaan, etenkin kun jo Donnan & Indyn kanssa juoksu sai Egon haavan aukeamaan 3 viikon kiinniolon jälkeen. =( Ensimmäisenä iltana turvotusta hoidettiin kylmäpakkauksella, mutta loppureissulla ei turvotusta enää onneksi ollut. Viestittelin lääkäri-Silvian kanssa haavan aukeamisesta mutta koska turvotusta ja muuta huolestuttavaa ei esiintynyt, jatkettiin lomasta nauttimista.
Parin päivän jälkeen pakattiin 5 koiraa Iinan autoon ja jatkettiin pohjoiseen, Sieppijärvelle Satumarjan ja Anskun lauman luo. Kiitokset vielä että päästiin käymään Egon kanssa! Oli hauska nähdä koko lauma; valkkarit Pessi (joka ON Egoa isompi, Egon siskon, Indyn, poika) ja kaunis Oodi-neiti, saku Lore, riiseni Hottis ja huskyt Arttu, Unna ja Neela. Katsotaan josko lisään Anskun ottamia kuvia vielä myöhemmin blogiin. =)

Poppe (tai Puppe tai Poppeli tai jotain... )

Sieppijärveltä palattiin vielä yöksi Louelle ja siitä matka jatkui seuraavana aamuna kohti Oulua, missä oltiin Egon kanssa hengähtämässä Elinan luona pari yötä. Ego oli kuin kotonaan - nukkui Elinan sängyn vieressä kuorsaten... =) Levättiin ja puistoiltiin pari päivää ja sitten matka jatkui taas Kannukseen yhdeksi yöksi.

Olga-neiti 9 viikkoa

Kannukselta valuttiin viistosti alaspäin Hauholle, missä tavattiin Osmo ja Kaarina ja heidän tuore perheenjäsenensä, Olga. Olgaa vähän jännitti ja samalla myös kiinnosti suurensuuri Ego, ja Egoa taas ei pentu kiinnostanut juurikaan.
Lauantaina 21.7. käännettiin Audin nokka vihdoin kotipihaan ja oltiin Egon kanssa kummatkin onnellisia päästessämme omaan kotiin omaan petiin. Matkustelu on kivaa mutta on se kiva palata aina kotiin. Ego oli koko matkan ajan reipas poika, karvoja tuli jätettyä ympäri Suomea, kiitokset kaikille yösijan meille tarjonneille!