Aikamoista hiljaiseloa blogi viettänyt, mutta
tehdään nyt edes toinen päivitys tälle vuodelle! =)
| Ego Ahvenanmaalla |
Kesällä käytiin Egon kanssa Ahvenanmaalla,
viikko Enklingessä ja sen jälkeen ”manner-Ahviksella” pari yötä hotellissa
Maarianhaminassa.
Lokakuussa käytiin Kimin kanssa reissussa ja
sillä aikaa Ego lomaili tyytyväisenä Iinan lauman luona. Teki poitsulle hyvää
olla välillä osana laumaa, kotona kun on ”ainokainen”.
Syksy 2013 toi tullessaan myös koirapäiväkoti
Hyggebon. Rankka ja surullinen toukokuu 2013 vei mukanaan myös Egolle rakkaan
hoitopaikan ja jouduimme keksimään uusia ratkaisuja. Kyllähän koira pärjäisi 10
tuntia yksin kotona mutta on sitä parempi mieli kun on yksinololle vaihtoehto.
| Ego Ahvenanmaalla |
Syksyllä EPK:n tottisryhmä-säätöjen keskellä
päätin myös käydä kokeilemassa BH-koetta Egon kanssa ja sain paikan lokakuun
lopulle. Ajatuksena että ”käydään kokeilemassa, jos ei mene läpi, niin tietää sitten
mitä pitää vielä treenata.” Isoin haaste oli varmaan pitää oma pää
rauhallisena, enkä siinä onnistunut ihan niin hyvin kuin toivoin. Jännitystä
lisäsi vielä se että koe oli pian reissun jälkeen, eli koetta ennen ei ihan
älyttömästi saanut tehotreeniä. Koe oli dobermanni-yhdistyksen järjestämä
Oulunkylässä, tuttu paikka Egon ensimmäisen luonnetestin tiimoilta. Kokeessa
oli 10 koiraa, 6 dobberia ja 4 ”muuta”. Meidän parina oli kelpie ja oltiin
kolmantena parina vuorossa. Ensimmäisenä Ego jäi paikkamakuuseen ja vähän
hirvitti kun ”maahan”-käskyn jälkeen näin silmäkulmasta ettei kyynärpäät
menneet heti maahan. Usein Ego silloin nousee istumaan… Manailin koko
paikkamakuun ajan itsekseni, suu jännityksestä viivana ja yllätys oli iso ja
positiivinen kun kääntyessäni näin että Ego on hienosti paikkamakuussa.
Paikkamakuun lopussa mokasin kun en tiennyt että pitää odottaa lupaa että koiran
saa nostaa istumaan ja kytkeä hihnan kiinni. Kaavio meni ihan kohtuullisesti,
täyskäännökset oli varmaan surkeimpia mitä Ego on koskaan tehnyt, mutta
henkilöryhmä meni tosi hyvin! Myös jättävät liikkeet meni tosi hienosti! Eli
kokeen A-osa meni läpi, wuhuu! Palaute oli täysin ennalta arvattavissa… ”seuraaminen
ei ole iloista eikä ole kontaktia, koira kyllä tulee mukana kuten matkalaukku”.
Kyllä. Ja jättävien luoksetulossa olisi pitänyt olla enemmän vauhtia, mutta
omasta mielestäni Egon vauhti oli oikein hyvä. Oma rima on alempana,
pk-kokeisiin kun ei tulla lähtemään kuitenkaan. B-osaa lähti suorittamaan kymmenestä
koirasta 9 Oulunkylä ostarille. Ympyrän muotoisella lenkillä oli käynnistyvää
autoa ja sieltä autosta huutelija… juoksijaa ja pyöräilijää ja häiriökoiraa ja
ihmisryhmä… ja lopuksi sitten koira kytkettiin kiinni ja mentiin nurkan taakse.
Tätä jännitin kaupunkiosuudessa eniten kun Ego on sellainen mammanpoika
välillä. Onneksi edellisenä iltana tätä treenattiin ja hienostihan se meni, kiltisti oli poika odotellut mammaa. Kommenttina tuli että ”me jo epäiltiin onko sun koirasi elossa”. Heh. Paras hetki oli kuitekin erään ison dobberiuroksen suorituksessa kun juuri tuossa ”koira
kiinni ja nurkan taakse”-osuudessa koiraa meni taputtelemaan joku laitapuolen
kulkija, vailla minkäänlaista itsesuojeluvaistoa… ”hyvä poika” ja taputtaa isoa
dobberia päähän… =) Mutta siis kaikki 9 pääsivät myös B-osasta läpi. Kiitokset
hyvin järjestetystä testistä, päivä sujui oikein mukavasti! Ja nyt on helpottunut
olo kun tuo homma on pois päiväjärjestyksestä!
Nyt olen miettinyt josko lähtisi Egon kanssa
kokeilemaan TOKOa jossain vaiheessa… Hiljalleen treenailee ALO-liikkeitä ja
katsotaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Hyppy jää tietysti ALOn liikkeistä suorittamatta
mutta jos kaikki muuten menisi putkeen niin teoriassa hyvät pisteet ovat
mahdolliset saavuttaa. Teoriassa. Katsotaan. Paljon vielä hommia tokossakin, mutta kiva kun on suunnitelmia!
Talvikauden eka uimakerta on jo varattu hyvinkäälle ja
mukaan lähtee ainakin isosisko Indy.