Tulevaisuuden vesipeto?

Keskiviikkona (28.5.) Kimi palasi yövuorosta jo aamuviiden jälkeen ja ehti nukahtaa ennenkuin nousin ylös. Töiden jälkeen jatkoin illalla kampaajalle, Kimin & Egon jatkaessa päivää kaksin riehunnan merkeissä. Kampaaja-kaveriltani sainkin hyvän vinkin Egon kynsienleikkuuseen; naputella joka ilta saksilla kynsiä ja kehua ja antaa namia samaan aikaan. Tein tämän tiistaina Egon makoillessa olohuoneen lattialla ja koiruus katseli minua kummissaan mutta napsi silti herkkuja mielellään. =)

Torstaina (29.5.) oli Kimillä kunnon vapaapäivä ja pojat olivat käyneet taas hihnalenkillä. Päivisin vaan ohitettavia juttuja (=muita koiria, ihmisiä, polkupyöriä) ole paljoa, mutta hyvä aina harjoitella hihnassa oloa silti! Töiden jälkeen kotiin päästyäni päätettiin viedä Ego taas mereen. Suvisaariston rannalla oli jopa pari ihmistä, mutta Egon huomio pysyi kyllä palloissa ja myös veteen uskaltautuneessa Kimissä. Tällä kertaa Ego räpiköi jotain koiran tapaista pariinkin otteeseen oikein kunnolla, hienoa! Lopussa Ego sitten väsähti, varmaan vähän jännitti ja koska menomatkalla oli vatsakin tyhjentynyt oksentaessa, niin kun sitten päästiin kotiin niin Ego oli ihan loppu. Uimatekniikassa on tosiaan vielä hiomista, mutta nyt sentään
räpiköitiin jalat irti pohjasta, eihän sitä kukaan ole seppä syntyessään? Hellyyttävän näköinen räpiköijä, tosi pystyssä asennossa, pää ylhäällä ja hirmuinen tassujen molskinta.
Ruokakaan ei kotona heti maistunut. Myöhemmin illalla kun koira oli rauhallinen kokeiltiin taas kynsien leikkuuta. Pohdin hyvää asentoa pidempään, mietin että kun Ego joskus painaa 40 kiloa sitä ei a) jaksa pidellä sylissä b) taivuttele lattiallakaan noin vaan. Niinpä Ego tuli lattialla tavallaan osittain syliin, tällä kertaa napsuttelin kynsisaksilla ihan pienenpieniä palasia kynsistä ja annoin namia samalla. Keskityin vaan siihen miten koira touhuun reagoi ja koitin saada tilanteesta mukavan, päästämättä sitä kuitenkaan liukenemaan tilanteesta kuvitellen että hän määrää leikataanko vai ei. Loppujen lopuksi hyvän asennon löydyttyä leikkeluy meni yllättävän rauhallisesti, ja loppu-kehujen jälkeen Ego jäi makoilemaan vapaaehtoisesti siihen jalkoihini. Olisiko väsymyksellä ollut osuutta asiaan vai onko Ego viisastumassa? =)

Toukokuun lopulta...

Torstaina 22.5. palasi Kimi tosiaan takaisin töihin. Iltapäivällä tuli Egoa viihdyttämään Koral, antoi ruoan ja piti seuraa lähes siihen asti kun itse pääsin kotiin. Ikävä kyllä en kauhean kauaa ehtinyt Egon kanssa riehua vaan jouduin lähtemään kuntotestiin Pirkkolaan. Uskokaa pois, koska vihaan kuntotestejä niin olisin paaaaaljon mieluummin ollut Egon kanssa kotona! Kotiin palattuani (reissu ei kestänyt kuin 1½ tuntia) mentiin Egon kanssa takapihalle leikkimään ja riehumaan energiaa pois. Istutettiin loput kesäkukat ja sitten rauhoituttiin sisälle.

Perjantaina 23.5. oli taas sama juttu, Kimi lähti puolen päivän maissa töihin ja iltapäivällä Ego sai jälleen seuralaisen, tällä kertaa kaverini Ninnun. Ninnu ruokki koiran ja piti seuraa kunnes palasin viideltä kotiin. Ninnua oli Ego tervehtinyt riemuissaan kun joku tuli seuraksi ja sama ilo sitten minun palatessani kotiin. Hetken aikaa siinä Ninnun kanssa turistiin ja sitten hain vielä kasan mattoja pesulasta ja oli siivouksen aika. Ego on melkein helpointa pitää siivouksen ajan ulkona, saa rauhassa imuroida eikä sen tarvitse vahtia omituista laitetta. Pesin myös lattiat ja oli ihana levittää puhtaita mattoja lattialle. Katsotaan miten käy... =)
Lopuksi oli vuorossa Egon kynsien leikkaus. Otin sen selälleen jalkojeni väliin lattialle. Etutassut meni "normaalilla" rimpuilulla mutta takatassut oli jostain syystä ihan kamalaa kidutusta. Ego rimpuili kuin viimeistä päivää, välillä piti pysähtyä läähättämään. Koitin välillä rauhoitella - tuloksetta ja koko ajan pidin kiinni päättäväisesti. Toinen takatassu meni kerralla, mutta sitten viimeistä hinkattiin vaikka kuinka kauan. Kunnon ulinaa välillä, ihan kuin sitä kamalasti sattuisi, vaikka olen AIVAN varma että en ole kertaakaan leikannut niin paljon että olisi sattunut. Valkoisessa kynnessä verisuoni kun näkyy aika hyvin... Ja niin, ulina siis alkoi jo kun otin tassusta kiinni ja vein saksen kynnen lähelle. Ihme show ja outoa että homma ei tunnu helpottuvan kertojen lisääntyessä! Leikkauksen jälkeen Ego oli lepyttelevällä tuulella, seurasi koko ajan ja nuolaisi tilaisuuden tullen. Rankan operaation jälkeen sitten nukkumaan.

Lauantaina (24.5.) Kimin jo lähdettyä töihin, käväisin kaupassa ja sitten oli edessä kotitöitä! Pesin ikkunoita "vihernurkasta". Pieniä ikkunoita oli 6 ja jokaisessa 6 lasia... Lisäksi takapihan kaksi ovea (2x4 lasia) ja keittiön ikkuna (4 lasia). Sain myös vaihdettua verhot niihin. Sohvan kohdalla olevat ikkunat jäivät kesken, hoidan loppuun alkavalla viikolla joku ilta! Ego oli ensin ulkona ja sitten sisällä, mutta hiukka hankalaa oli välillä, kun herra halusi yleensä olla juuri siinä kohdassa missä likainen vesi tippui paperin päälle lattialle... =) Illalla kävi vielä joukkuekaverini Suvi käymässä pyörälenkillä ja Egolla sattui siihen sopivasti keskiasteen riiviökohtaus. =) Loppuilta sujui rauhallisesti, Kimillä meni vähän ylitöiksi ja hyydyttiin kotisohvalle euroviisujen pariin...Tosin oltiin unessa jo pistelaskun alkaessa.

Sunnuntaina 25.5. oli luvassa riehumista! Ajettiin vanhempieni kautta palauttamassa laina-auto ja jatkettiin siitä Weissen Lindenhofiin Maritan ja Helmuthin luo. Matkalla Egolle ehti jo taas tulla huono olo, reppana. Onneksi jaksoi riehua Weissen Lindenhofin lauman kanssa kuitenkin... =) Nyt Ego uskalsi jopa välillä uhitella Esmeralda-siskolle, tosin Esmeralla oli hiukka heikko olo joten ehkä sekään ei tarjonnut Egolle yhtä hyvää vastusta kuin edellisellä kerralla. Aika väsy oli Ego taas reissun jälkeen ja paluumatka autossa meni ilman pahoinvointia - ylläri. =) Sunnuntai - iltana jaksoin vielä treeneihin Kimin ja Egon vedellessä sikeitä sen aikaa. Kimillä tosin syynä oli yötyö, Ego taitaa muuten vaan olla pieni unikeko?

Maanantaina (26.5.) Kimi tuli töistä puoli kymmenen aikaa aamulla, Ego tuskin edes hoksasi olleensa yksin klo 7-9:30, sen verran aamu-uninen kaveri se on. Päivällä Kimi koitti torkkua vähän ja kun pääsin töiden ja hammaslääkärin jälkeen kotiin, mentiin Egon kanssa takapihalle vähän heittelemään frisbeetä ja riehumaan.

Ma-ti yön Kimi oli taas töissä, mutta palasi sopivasti kun olin lähdössä töihin puoli seitsemän aikaan, tehtiin siis sujuva vaihto. Tiistai-iltana (27.5.) lähdettiin Egon kanssa hihnalenkille ja pakko kehua kyllä, sen verran sujuvasti lenkki meni! Poikkeuksellista oli myös että nyt Ego malttoi nuuhkia paaaaaljon enemmän kuin tähän astisilla lenkeillä. Hienoa, ja tärkeää nenätyöskentelyä! Koiria kohdattiin jos jonkimoisia, suurin osa ohitettiin sujuvasti, muutaman kanssa pysähdyttiin hetkeksi, ensin kauempaa muutaman sanan vaihto taluttajan kanssa ja vasta sen jälkeen pysähdyttiin nuuhkimaan. Paluumatkalla yksi Bichon frisé-tyttö oli Egon mielestä tooosi ihana, narttukin piti Egosta mutta osoitti sen juoksemalla innokkaana ees taas. Kun kumpikin oli hihnassa, ja olimme vielä sellaisessa paikassa missä ei koiria uskaltanut vapaaksi päästää (vilkas tie vieressä) niin koitimme sumplia hihnojen kanssa. Kumpikin pääsi nuuhkimaan toista kunnolla ja kokoerosta huolimatta yhteinen sävel löytyi heti. Jännää muuten että Egolla ainakin toisten koirien kiinnostavuus ei ole mitenkään koosta kiinni. Sekä isoja että ihan pieniä koiria ollaan kohdattu, mutta mitään kaavaa ei tunnu kiinnostavuudessa olevan. Mikä tietty on hyvä asia! Ainoastaan kovasti rähjääviä koiria Ego varoo ja katselee kummissaan. Tiistain lenkillä tapahtui nuuhkimisen lisäksi toinenkin epätavallinen juttu - Ego kävi kakalla jossain muualla kuin kotipihalla! Heh, pienet on ilot koiranpennun omistajalla! Yllättäen loppuilta sujui Egon osalta aika horroksessa...

Joko lämpenee?

Sunnuntaina (18.5.) aloitettiin aamu Egon kanssa aamuruoalla 6:30 ja sitten torkuttiin vielä vähän aikaa ennenkuin lähdettiin hakemaan Kimiä satamasta. Vaikka ruokailusta oli kulunut pitkä aika ennen lähtöä (lähdettiin yhdeksän jälkeen ajamaan) niin loppumatkasta kiviset kadut töyssyineen sai Egolle taas huonon olon ja se oksensi, reppana. Kun sain auton parkkiin Makasiiniterminaalin viereen ja oksennukset siivottua, käytiin vähän kävelemässä kauppatorilla. Ohi ajaneet ratikat eivät herraa kiinnostaneet ollenkaan, kiinnostavampia oli kaikki ihmiset, etenkin ne jotka vähän pysähtyivät Egon kohdalla, kaikki saivat iloisen hännänheilutuksen osakseen! Hihnassa kulkeminen on vielä vieraissa paikoissa aikamoista pompahtelua, eli Ego hyppii aikapaljon sivulla, pitää vähän pohtia miten sen saa pois, vai häviääkö vaan itsestään kun Ego malttaa keskittyä nuuhkimiseen ja saa varmuutta kodin ulkopuolella liikkumiseen muutenkin. Kun oltiin lastattu Kimi kyytiin, tuli Egolla kotimatkan aluksi taas oksennus, nyt kun vatsa oli jo tyhjä niin pelkkää limaa sieltä vaan tuli. Kotipihalla auton takaosassa oli kyllä tosi reppana koira, ihan väsy heikotuksen johdosta. Kotipihalla sentään piristyi ja puolen päivän aikaan ruokakuppia odotti jo tosi nälkäinen koira. Tarkoitus oli ollut että otan Egon mukaan myös vanhemmillani käymään, siellä kun olisivat tavanneet taas Nasu-koiran kanssa. En kuitenkaan hennonnut enää kiusata koiraa vaan Ego sai jäädä Kimin kanssa kotiin kyläilyreissuni ajaksi.
Egon vatsa on kyllä muuten rauhoittunut kivasti ja kakkaaminenkin on jo normaalisuoritus ja tuloskin hyvä, su-ma yönä tosin sitten havahduin aamukuudelta kun Ego oksensi taas. Oksennus oli kellertävää vaahtoa, jostain muistan lukeneeni että voisi johtua tyhjästä vatsasta, mutta kyllä sunnuntain auto-oksentelujen jälkeen Ego söi 3 ateriaa ennen ma-aamun oksentamista... tosin oksennus tuli vähän ennen aamuruokaa, eli voihan olla että vatsa jo tyhjä silloin. Lisäksi sunnuntaina laitettiin kahteen ruokaan teelusikallinen Eaglen purkkiruokaa "mausteeksi" ja Ego suorastaan hotki ruokansa... Ma-aamun ruoasta jätin tuon pois ja laitoin vain raejuustoa mukaan. Eiköhän se vatsa siitä rauhoitu, pitää vähän tarkkailla taas.

Maanantaina (19.5.) Kimi jatkoi isänsä kanssa aidan vihdoin loppuun, nyt ei portissa ole enää Egon kuonon kokoista aukkoa... Jossain vaiheessa sunnuntaina hoksasin että Ego viihtyi portin luona tarkkailemassa parkkipaikan tapahtumia - joita siis ei rauhallisella parkkipaikalla juuri ole!
Seuraava urakka on kiskoa koristepuiden kannot ylös ja kaivaa myös kuopat parille syreenintaimelle, jotka pitäisi myös käydä ostamassa. Aina sitä kaikkea touhua pihalla olisi kyllä! Kesäkukkien istutuskin on sujunut hitaanlaisesti kun on ollut niin kylmä että kaikki kukat ei välttämättä kestä viileitä öitä.
Töistä palattuani mentiin Egon kanssa takapihalle, ajattelin vähän kokeilla kantojen juurien kaivuuta... Jossain vaiheessa Ego tuli siihen kaivamaan viereen ja ensireaktioni oli että "voi ei, nyt siihen tulee taas multaa!" Seuraava ajatus oli - "no, vahinko on jo tapahtunut ja tassupesulle mennään jokatapauksessa niin kaivakoon sitten." Niinpä me sitten kiskottiin Egon kanssa juurakoita tiimityönä: Minä kiskoin ja leikkelin vanhoilla puutarhasaksilla ja Ego auttoi kaivamaan juuria esiin! Oli kyllä ihan hauskaa! Jossain vaiheessa tajusin että nyt pitää Ego(kin) saada rauhoittumaan ja luovutettiin siltä illalta ja mentiin sisälle tassupesulle. Iltaruoan jälkeen Kimi päätti että nyt tehdään taas tarpeet hihnassa ja kauan Ego kyllä jaksoi pihdata... Kävivät välillä sisällä lämmittelemässä ja juomassa ja sitten taas mentiin. Luulisi että lähipusikoissa olisi jo sen verran tuttua hajua että sinne uskaltaisi pissan lirauttaa eikä aina kotipihan nurmikolle...
Maanantai-iltana muistettiin muuten taas punnita Ego - nyt vaaka näytti 15,2 kiloa. Hirmuista vauhtia kasvaa!

Tiistaina Kimi ja Ego olivat päivän ja illan kaksin - itse kävin hakemassa toisen auton lainaan ja sitten yhdessä taimitarhassa ja samalla reissulla vielä treeneihin, kotona yhdeksän maissa. Aika pitkä päivä kun aamulla lähdin töihin seiskalta... Ego ja Kimi olivat puuhastelleet päivän kotona ja illalla käyneet kävelylenkillä ja kylässä kaverin pikkukoiraa moikkaamassa. Lopussa vasta oli toinen lämmennyt Egon leikkiinkutsulle. En valitettavasti osaa kertoa enempää, edes koiran rotua koska - kun kyseessä on miehet - ei aiheesta kauheasti oltu puhuttu. "Valkoinen pikkukoira" anyway... =) Tiistaina myös vastahankittu pahvinen lehtilaatikko oli saanut kyytiä sillä aikaa kun Kimi kävi asioilla ja illalla uudestaan kun Ego oli huimat 20min yksin.

Keskiviikkona olikin Kimin viimeinen kesälomapäivä.
Päivällä Kimi & Ego tekivät uintiretken Suvisaaristoon. Vähän oli vesi ollut kumma juttu ja ihan kokonaan veden varaan Ego ei reissulla uskaltautunut, mutta aika syvälle kuitenkin. Mukana
olleet pallot auttoivat asiaa ja samoin laiturilla kannustanut Kimi. Mutta tästä on hyvä jatkaa ja vedetkin pikkuhiljaa (kai) lämpenevät vielä. Kivaa oli kuulema ollut kummallakin ja kotona oli töistä palattuani aika väsynyt hauva!

Illalla tuli käymään eräs keittiökaluste-
edustaja ja nyt Ego jo vähän reagoi ovikellon ääneen, mutta muuten meillä saa vieraat olla aika rauhassa kyllä, ainakin keittiön pöydän ääressä.

Huomenna torstaina koittaa paluu arkeen, eli Kimi palaa taas töihin ja Egon pitää opetella taas olemaan vähän yksinkin. Tosin "seuralainen" on buukattu jo sekä torstaille että perjantaille joten aika hyvin Ego-herralla on asiat... =)

Kylmä toukokuu

Ja juuri kun ehti tottua mukavan lämpimään ilmaan niin sitten -tietty- mennään takapakkia. Vaikka aurinko on aamuisin paistanut nätisti, on ulkona ollut niin viileä että melkein pitää käsineet olla ulkona kädessä!

Pihalla Egon nenään on käynyt edelleen sinne heittämäni lannoitteet. Olen koittanut niitä kohtia kastella jotta rakeet liukenisivat ja toivottavasti luvattu sade myöskin auttaisi tässä tehtävässä. Maanantaina (12.5.) pojat olivat touhuilleet kotosalla leikkien ja nukkuen. Kun pääsin töistä kotiin, olin jo viikonloppuna päättänyt että siivoan, niinpä kaivoin imurin esiin ja aloin hommiin. Nyt kun Ego keksi haukkumisen niin imurillekin piti kerran haukahtaa vaikka luulisi sen olevan jo "vanha tuttu". Imuroinnin jälkeen pyyhin lattiat ja kokeilemme onneamme - laitoin makuuhuoneeseen maton lattiaan. Ego ei ole tehnyt sisälle aikoihin muualle kuin takapihan oven vieressä oleville sanomalehdille (tai sinnepäin suunnaten), joten jos varovasti kokeilisi yhdellä matolla ensin...
Ulkona kun ei huvittanut palella niin leikittiin Egon kanssa sisällä ja harjoiteltiin taas vähän paikallaan istumista. Niin ja kynnetkin leikattiin - se ei vieläkään ole Egon lempipuuhia, mutta kyllä se rimpuilun jälkeen yleensä jossain vaiheessa aina alistuu. Ja herkku touhun jälkeen on tietty mieleen, mutta mitenköhän touhusta saisi Egon mielestä niin mukavan että rimpuilu jäisi kokonaan pois?

Tiistaina (13.5.) piti illalla käydä lautakaupassa mutta unohdin kotiin muisti"tikun" missä tiedot minkä mittaisiksi laudat piti kaupassa valmiiksi leikata... Niinpä keikka supistui ruokakauppakäyntiin. Ruoan jälkeen nappasin Egon hihnaan ja käytiin kävelyllä Minnan kanssa. Aika paljon Ego kulkee vielä ihan jaloissa tai jopa jalkojen takana, ja aika vähän malttaa nuuhkia reitin varrelta mitään. Kaikenlaisia asioita on tullut kyllä vastaan ja hienosti ohitetaan autot, mopot ja muut 2-pyöräiset, polkupyörät, sauvakävelijät ja ilman sauvaa kävelijät, sekä myös suurin osa koirista. Haukkuvia koiria Ego ei pelkää (kuin ihan tosi vähän), lähinnä ihmettelee että "mikä tuota koiraa vaivaa"? Pyrin kävelemään normaalisti eteenpäin vaikka mitä tulisi vastaan jotta Egokin pitäisi vastaantulevia asioita ihan normaaleina juttuina. Välillä jos joku kysäisee jotain tai sekä Ego että toinen koira osoittavat rauhallista kiinnostusta toisiinsa niin saatan pysähtyä. Pitää vaan olla tarkkana haistelujen kanssa jotta Egolla on turvallinen olo koko ajan. Se hyvä puoli muuten on siinä ettei Ego kulje lenkeillä nenä maassa; ei ainakaan tarvitse pelätä että suuhun päätyisi purkkaa tai tupakantumppeja! =)

Keskiviikkona (14.5.) Ego oli kiltisti pari tuntia taas yksin Kimin käydessä asioilla, mm. fyssarilla esittelemässä joulukuussa leikattua polveaan. Kimin palattua kotiin Ego oli kiltisti odotellut eteisessä, oven edessä ja ilo ja vinkuna oli ollut suuri kun Kimi palasi kotiin. =)
Illalla käytiin vihdoin hakemassa loput laudat, tarkoituksena seuraavana maanantaina sitten viimeistellä aita, jos vaikka olisi vähän lämpimämpääkin...
Torstai-ilta meni vähän vaisusti - Kimi oli katsellut yöllä lätkää (matsi alkoi kahden jälkeen ) ja väsymys iski niihin aikoihin kun palasin töistä.
Perjantaina (16.5. ) lähti Kimi laivalle joukkueen kanssa ja iltaruoan jälkeen reuhattiin Minnan kanssa hetki ennenkuin lähdettiin käymään parissa taimikaupassa. Parin tunnin yksin olon aikana Ego oli mutustellut toisen saamistamme hääkutsuista, sekä tiputtanut erään tason päältä sellaisen koristemaalatun kattotiilen... Lisäksi Kimin Playstation-ohjaimen usb-piuha oli kolmessa osassa... Mutta oli taas niiiin ihanaa kun palasin kotiin.. =) Nyt Ego ilmeisesti "keräilee" tavaroita myös niin että nousee takajaloilleen jotta ylettyisi paremmin, pakko alkaa katsomaan tarkemmin mitä jättää esille. Illalla Egolla oli taas joku pieni riehumiskohtaus ja takapihalle piti päästä - oli tarvetta tai ei. Mentiin jopa niin pitkälle että Ego kokeili toimiiko haukkuminen minuun - pieni haukahdus ja tiivis tuijotus, minulla oli vaikeuksia pitää pokkaani sohvalla! No, ehkä oppii vielä ettei haukku auta, onneksi nytkin jäi yhteen haukahdukseen.

Tänään lauantaina (17.5.) kävin ensin aamupäivällä kaupassa ja sen pari tuntia Ego ilmeisesti oli nukkunut - mitään tuhoja ei odottanut kotona, vain vinkuva ja onnellinen koira... =) Sitten siivottiin, imuri on vieläkin vähän outo vekotin, sitä pitää vahtia mutta ei kovin läheltä. Ravistelin matot ja "alustat", Egon täkin olin pessyt perjantai-iltana. Sohvan suojana olevat fleecehuovat imuroin kunnolla, nyt kun Egon pentukarva on alkanut vaihtumaan "ison koiran karvaksi" niin pientä, vähän kähärää pehmokarvaa löytyy vähän joka puolelta. Siivouksen jälkeen oltiin pari tuntia pihalla - sain vihdoinkin siirrettyä vanhan alppiruusupuskan uuteen paikkaansa, katsotaan lähteekö kasvamaan. Homma vaati myös vähän virittelyä kanaverkon kanssa estääkseni Egoa osallistumaan multa-puuhiin. Kuvassa Ego auttaa kiskomaan (huomatkaa antaumus puuhaan - silmät kiinni! ) yhtä juurta koristepuiden juurakoista... =)
Ninnu tuli illaksi kyläilemään ja Ego käyttäytyi aika mallikkaasti, leffan aikana malttoi olla sohvalla meidän välissä tosi nätisti. Välillä piti vähän riehua mutta yleisarvosana hyvä. Ninnu on hiljattain ollut polvileikkauksessa, joten välillä piti tiukemmin komentaa Egoa olemaan pomppimatta leikatun polven päällä... Nyt kun Ninnu lähti, Ego vetäytyi makuuhuoneeseen nukkumaan - ilmeisesti sen verran rankkaa oli kuitenkin vahtia meitä! Lopuksi vielä pari nukkumapaikkakuvaa.. Vasemmalla olohuoneen sohvalla ja oikealla hieman huonolaatuinen otos ulko-oven edestä yllätettynä.

Aurinkoinen viikonloppu

Perjantaina (9.5.) alkoi jo olemaan viikonlopun tarpeessa.... Kimi kävi päivällä kauppareissulla ja Ego oli yksin kotosalla kiltisti. Päiväruoan jälkeen Ego sai "tuliaisen" kauppareissulta; uuden vinkulelun! Vai pitäisikö sanoa "röhkylelun"? Possu on Egon mielestä iiiihana, ja koko iltapäivä oli kuulema testattu lelua röhkimisen säestyksellä... =)
Kun palasin töistä, syötiin ja sitten lähdettiin käymään 30v-synttäribileissä. Ego jäi siksi aikaa kotiin, päätin jo aikasemmin etten ole kauaa vaan tulen Egon seuraksi kotiin. Muuten Ego oli ollut kiltisti, mutta keksinyt tv-tason alahyllyltä dvd-levyt, pari koteloa oli revitty aika hyvin ja yksi dvd-levy nätisti raavittu. No mutta ei mitään korvaamatonta. Ehkä Ego halusi katsoa Ice Age-piirrettyä?

Lauantaina (10.5.) lähdin aamulla viheltämään isoon junnuturnaukseen muutaman pelin, pojat jäi vielä kotiin nukkumaan. Piippailujen jälkeen nappasin Kimin kotoa kyytiin ja käytiin ruokakaupassa. Illalla olisi luvassa grillikauden avajaiset!
Kylään tuli kaverini Mirka ja hänen koiransa Elli. Elli on yleensä pirteä parsonrussellinterrieri, mutta sillä oli ollut aika vauhdikas päivä jo siihen mennessä, joten ihan ei niin paljon virtaa löytynyt kuin yleensä. Egolla taas virtaa riitti ja se kerjäsi koko ajan Elliä leikkimään. Siinä sitten paljastui uusi taito - Ego osaa kuin osaakin haukkua! Eli kun Elli ei oikein lämmennyt leikkiin kutsuvalle ja edessä kyykistelevälle Egolle, niin se päätti tehostaa pyyntöään söpöllä haukunnalla. =) Vähän kai haukku auttoi asiaa, koska jaksoivat jonkun aikaa juosta ympäri pihaa. Muuten Elli oli vähän viileä ja rähähti usein kun yli-innokas Ego tuli sen mielestä liian lähelle. Ego ei rähähtelyistä paljon viilentynyt vaan sitkeästi fanitti vain vähän itseään pienempää Elliä. Kun me ihmiset (minä+Kimi+ Mirka+Minna) saimme ruoan grillattua ja siirryimme sisään syömään, malttoivat koiratkin hetken rauhoittua, Elli "turvassa" sohvalla (kuvassa) ja Ego meidän lähellä lattialla.

Sunnuntaina (11.5.), äitienpäivänä nukuttiin aamulla pitkään ja kun päiväruoka oli syöty, lähdettiin ensin käymään vanhemmillani Latokartanossa. Kun paikka oli nuuskittu, kahvit juotu ja Ego löysi rauhallisen kohdan lattialta, parvekkeenoven lähettyviltä, tuli siskoni Marja miehensä sekä koiransa Nasun kanssa myös käymään. Tällä kertaa koirat olivat jo vanhoja tuttuja ja yhteisolo meni tosi mukavasti. Egoa olisi tosin taas leikityttänyt ja Nasuakin piti välillä käydä haukahtamassa ja kerjäämässä leikkiin, mutta jos Nasu lähti lujempaa kohti, Ego pakeni turvaan jalkojen luo. =) Tooosi rohkea poitsu, heh!
Latokartanosta matka jatkui Lippajärvelle, missä odotti innokas Zico-koira. Lähistöllä on kuulema ainakin yksi narttu jolla juoksuaika, joten Zico ei oikein tunnistanut Egon vauvantuoksua ja päätteli että ehkä Ego onkin tyttö ja sitä voisi vähän nylkyttää... Vähän jouduttiin Zicoa rauhoittelemaan innokkaimmilta lähentely-yrityksiltä, ja lisäksi Zico pussaili isolla kielellään ihan tauotta ja Ego sitä ihmetteli kovasti. Mukavaa oli että Ego hoksasi että nyt ollaan "tien päällä" oltu jo sen verran kauan että ruokakin maistui -oma kuppi, vieras keittiö- ja myös tarpeet oli pakko tehdä vaikkei kotipihalla oltukaan. Hienoa, ehkä onnistutaan vielä hihnassakin moiseen... =)
Reissun jälkeen Ego jäi vajaaksi pariksi tunniksi yksin Kimin ollessa kavereilla ja minä olin treeneissä, ja sen aikaa taisi herra vetää sikeitä rankan päivän jälkeen ihan tyytyväisenä.

Ai niin, ennen äitienpäiväkierrokselle lähtöä heitin pihaan pariin paikkaan rakeista lannoitetta (kanankakka+kalkki) ja vähän nurmikonsiemeniä. Näköjään tuoksu houkuttelee Egoa, on ollut vaikea saada sitä pysymään kauempana lannoittamistani kohdista, toivottavasti ei ihan kaikkia rakeita saa suuhunsa. Ja onneksi en lannoittanut koko pihaa kuten yleensä teen! Taitaa olla pakko kehittää joku nopeasti nurmikkoon imeytyvä lannoitustapa...

Toukokuun tahteja...

Tosiaan, sunnuntai-iltana (4.5.) Egolle uni maistui kun oli päässyt päivällä riehumaan Weissen Lindenhofin lauman kanssa! Su-ma yönä neljän maissa havahduin siihen kun Ego alkoi yökkäämään, tuloksena oli pieni karvapallo, ei ruokaa, vaan selkeästi kasa valkoisia karvoja ja vähän puun palasia. Olo helpotti samantien ja jatkettiin unia. Sen siitä saa kun painii siskon kanssa, heh!

Maanantaina Ego oli aamulla ehkä puoli tuntia aamulla yksin kun minä lähdin töihin ja Kimi taas kotiutui yövuorosta. Pojat oli nukkuneet melkein koko päivän, niin rauhalliselta meno vaikutti kun pääsin töistä kotiin. Ruoka oli kuulema maistunut Egolle taas koko maanantain ajan, hienoa! Kauppareissun ajan Ego oli kiltisti yksin kotona ja ihmisten ruokailun jälkeen pääsi sitten ulos riehumaan Hannan tehdessä raivaustöitä. Vielä oli 2 koristeomenapuuta jotka piti laittaa maan tasalle. Puut ovat vanhoja ja yllättävän isoja. 2 tuntia huhkin ja silti vielä jäi sahattavaa ja pilkottavaa. Puhumatikkaan sitten niistä juurakoista jotka lopuksi odottavat! Juuria peittävän katekankaan kiskoin irti ja sen poimuista löytyi vielä paljon koristekatetta. Katsotaan kuinka kauan menee ennenkuin oikeasti päästään katteesta eroon, sitä on ihan käsittämättömän paljon jokapuolella! Kunhan puut saa ylös niin voisi alkaa istuttamaan vähän uuttakin, se on se mukavampi osuus!
Ego tosiaan riehui samalla ympäri pihaa ja mussutti taas kaikkea mitä vaan maasta löysi. Etenkin lehtikuusen kävyt maistuvat, onkohan meillä sittenkin orava? =) Minä raahaan oksaa isompaan risukasaan ja Ego-herra roikkuu hampaillaan oksan toisessa päässä kiskoen sitä vastakkaiseen suuntaan... Älyttömän kiva leikki! Parin tunnin riehumisen... eikun siis Hanna auttamisen jälkeen oli Ego aika loppu, ja Kimin poistuttua taas yöksi töihin uni ja ruoka maistuivat.

Tiistaina (6.5.) Kimi ehti töistä kotiin juuri kun olimme Egon kanssa heräilemässä. Vähän koira kerjäsi leikkimään mutta koitettiin olla mahdollisimman rauhallisesti ettei saa riehuntakohtausta jäädessään nukkuvan Kimin kanssa kotiin. Päivän pojat olivat kaksin kotona ja itse asiassa illankin... Töiden jälkeen käväisin vain kotona ja lähdin sitten käymään hyvinkäällä moikkaamassa Mirka-siskoa perheineen ja katsomassa heidän viikon vanhaa nuorimmaistaan. (Ennen virallista nimeä käytössä on "Kalle" -poika kuulema muistuttaa Palanderia, minä en yhtäläisyyttä huomannut! ) Päivän / illan aikana Kimi oli tehnyt pihatöitä, Egon innokkaasti auttaessa risujen kanssa. Nyt on koristepuut maan tasalla, vielä pitäisi taistella juurakot ylös. Ja sitten pääsee istuttamaan uutta - ainakin näköesteeksi naapurin pihalle tarvitaan pari syreeniä.

Keskiviikkona (7.5.) Ego jäi taas päivällä yksin kotiin neljäksi tunniksi. Palatessani töistä minua odotti vain pari silputtua lehteä (se lehtilaatikko on VIELÄKIN ostamatta!), pienet kakat ja ennenkaikkea iloinen ja häntää heiluttava koira. Pussailusta ei meinannut tulla loppua kun oli jotenkin yli-ihanaa kun palasin kotiin. Annoin Egolle ruoan ja sen jälkeen sillä olikin hyvät pohjat kunnon hepulikohtaukselle! Vippasin koiran pihalle ja imuroin ja pyyhin lattiat sisällä, ja laitoin astian- ja pyykinpesukoneet pyörimään. Koirassa kun näytti energiaa riittävän niin päätin että nyt mennään hihnalenkille. Noin puolet ajasta Ego kulkee tosi nätisti vierellä, tietty valotolpat pitää nuuhkia tarkkaan matkan varrelta, mutta pihan ulkopuolella sitä tuntuu kiinnostavan maassa olevat asiat yllättävän vähän. Ei pelkoa että nappaisi kaikki roskat suuhunsa, mikä tietty ihan hyvä. Ja merkkaustarvettakaan ei ainakaan vielä ole, kotiin kun päästiin niin kun sain koiran kuivattua niin se jo juoksi takapihan ovelle vinkumaan. Päätin että nyt on taas hyvä hetki harjoitella tarpeiden tekoa hihnassa ja niinpä hihna uudelleen kiinni ja Hannalle vaatteet päälle ja takaisin ulos sateeseen. Aika kauan Ego onnistui pihtaamaan, mutta sitten lopulta sain voiton ja koira suostui kakkaamaan ulkoilureitin varrelle. Vatsakin oli mennyt löysälle moisesta riehumisesta ja sitten pihtaamisesta. =( Sisälle päästyä oli pakko vähän pestä suihkussa tassuja ja mahan alustaa kun oli ihan kurainen koira. Loppuilta menikin mukavan rauhallisesti uutta puruluuta järsiessä ja Hannan maatessa koomassa sohvalla. Ja oli iiiihanaa kun Kimi tuli töistä kotiin ja on seuraavat pari viikkoa lomalla!

Tänään torstaina (8.5.) alkoi tosiaan Kimin loma ja samalla Ego täyttää 12 viikkoa jo! Iso poika! Päivän pojat olivat viettäneet kotosalla yhdessä, illalla oli vuorossa rokotus. Käytiin Jupperissa samalla eläinlääkärillä missä Kimin vanhempien Zicokin käy. Tutkimuspöytä oli aika jännä kun se nousi ylös, mutta ei Ego sitä mitenkään pelännyt. Lääkäri sai tutkia Egon ihan rauhassa, hampaat ja korvat ja jalat ja sydän ja kivekset... Jotka muuten on nyt sitten laskeutuneet (mitä eivät olleet vielä silloin kun Ego tuli meille). Kaikki oli ihan kunnossa ja kun tuli piikin aika, ei Ego ollut moksiskaan. Pitelin koiraa itseäni vasten, mutta kun lääkäri pisti piikin, ei Ego oikeasti edes värähtänyt. Aika hienoa! Meikäläistä taisi piikin näkeminen pelottaa enemmän! =) Noin neljän viikon päästä mennään sitten uudestaan piikille. Lääkäri kertoi, että rabies-piikin voi laittaa sitten samalla, mutta suositus on nykyään että laitettaisiin erikseen.
Kotona annettiin Egolle vielä Canex- matolääke, nyt kokeiltiin kalkkunaa... Tahnaa kun on jo niiiin paljon kun Egolla on painoakin enemmän niin piti keksiä hyvä jemma lääkkeelle. Kalkkunaviipale toimi! Ennen seuraavaa rokotusta annetaan vielä matolääke mutta voitaisiin kokeilla jotain muuta lääkettä sitten, tuo tahna ei maistu Egosta kauhean houkuttelevalle. Lopuksi vielä äsken ulkona otettu "Ego 3kk"-poseeraus...

Toukokuun alun kuulumisia

Niin se aika vaan hurisee! Egolla tuli jo 11 viikkoa täyteen ja kasvaa koko ajan ihan huomaamatta! Käytiin eilen illalla vielä vaa'alla - 11,2kg tuli mittariin! Tosin nyt herra on ollut "laihdutuskuurilla" koska ruoka ei nyt ole maistunut, varmaan vaikuttaa kun vatsan toiminta on reistaillut. Canikur auttoi selkeästi, ruokahalu vaan ei ole palautunut... Torstai-iltana (1.5.) ruoka ei maistunut ollenkaan, eikä juuri pe 2.5. aamullakaan kauheasti, vähän sentään. Päiväruoka ei maistunut annettaessa, mutta illalla onneksi jo vähän nälätti.

Perjantaina pääsin lähtemään töistä ajoissa, Ego oli ollut Kimin lähdöstä lähtien yksin, hurjat 4 tuntia... =) Kotiin päästyäni pääsin taas korjaamaan paperisilppua, milloinkohan me saadaan oikein aikaiseksi hankkia se lehtilaatikko... =) Myös yatzy-peliä oli Ego pelaillut, onneksi kaikki 5 noppaa oli tallella eikä Egon masussa! Perjantai-illalla siivottiin Egon kanssa, ensin imuroitiin ja sitten pesin vielä lattiaa. Juuri kun olin saanut lattian pyyhittyä, juoksi takapihalta riehuva Ego kohti vesikuppia, törmäsi siihen sen verran että kulho vähän läikähti ja hetken päästä lattia oli täynnä kuraisia tassunjälkiä. Eikun moppi esiin uudelleen... =)

Pe-la yönä jäi unet vähiin - havahduin puoli kolmen aikaan sängyn viereen kipittäneen Egon ääniin ja olohuoneesta löytyi sitten 4 kakkakasaa. Haju oli sen verran rankka, että siivouspuuhiin piti ryhtyä. Hienoa kuitenkin se, että vatsa näyttää taas rauhoittuneen, kasojen kiinteydestä päätellen. =) Siivouksen jälkeen takaisin nukkumaan ja sitten soikin kello puoli 7 Egon ruoka-ajan merkiksi. Tuon herätyksen jälkeen ei uni enää tullut silmään ja yhdeksän aikaan SBETSM-kisoihin lähti ajamaan aika väsy Hanna! Minä olin koko päivän hallilla ja Kimi Egon kanssa kotona. Kotiin päästyäni (kaupan kautta) menin vielä ulos riehumaan Egon kanssa, Kimi ei koivuallergiansa takia ihan hirveästi nyt ulkona viihdy. Loppuilta meni Egon kanssa rauhallisesti sisällä ja Kimi lähti yöksi töihin.

La-su yö meni rauhallisemmin, kerran kävin päästämässä Egon pissalle, muuten sain nukuttua vähän paremmin. Aamupäivä meni kaikilla torkkuessa, Egon kanssa touhuiltiin päivällä vähän, Kimin nukkuessa "yöunia". Kahden jälkeen alettiin kasaamaan itseämme ja Egoa autoon ja käännettiin nokka kohti Weissen Lindenhofia. Kun avattiin auton takatila niin Ego jähmettyi istumaan ja sulattelemaan aidan takana näkyvää haukkuvaa laumaa.
Kaikki lauman jäsenet kävivät tarkistamassa kuka pihalle oikein änkesi ja välillä Egoa ei näkynyt lauman keskeltä ollenkaan! Kaikista kivointa (ja parasta pennulle) oli painia Esmeralda-siskon kanssa. Pitkäkarvaisella Esmeraldalla on tooosi terävät hampaat, joilla se roikkui milloi Egon korvassa, jalassa, kaulassa, hännässä... Kaikki kohdat kävi. Ego oli alussa pitkään "tossun alla" mutta lopussa alkoi sitten saamaan kiinni juonesta ja oli välillä painissa niskan päälläkin vuorostaan. Kotiin päästyämme arvasimmekin että lepo maistuu. Vähän olen koittanut Egoa pitää hereillä että yölläkin uni maistuisi, mutta aika rankka keikka tuntui olevan... =)