Päivitystä ja päivittelyä

Hieman infoa tännekin...

Käytiin Egon kanssa lääkärissä maanantaina 28. toukokuuta. Laitettiin rokotukset kuntoon, tai siis yksi piikki vain, ja sitten kuvattiin koipea. Kolmesta kohdasta kaksi ylintä oli luutunut nätisti lisää, mutta alimmaisessa kohdassa oli hitaampaa edistystä. Pientä luunmuodostusta kyllä, mutta paremminkin voisi olla. Ainakin kun kahteen muuhun kohtaan vertaa.
Tilanne on nyt siis se että Egon jalassa yksi arvista on ollut auki jo useamman viikon tiputellen vähän verta rasituksen/riehumisen seurauksena. Turvotusta ei näy, mutta vaikea sanoa onko haavassa jotain häikkää koska Ego on syönyt reilut 5 kuukautta antibiootteja. Yläosasta jalassa on pullistumaa levyn yläosan loppumisen kohdalla, mutta kuvien perusteella ei mitään vakavaa.
Pahin vaihtoehto tulevaisuudessa on että jalka joudutaan avaamaan ja levy irrottamaan kokonaan tai osittain, puhdistamaan, kiinnittämään takaisin ja lisäämällä luuydintä jostain muualta. Tätä pyritään kuitenkin välttämään ja toivotaan että ajan kuluessa luutumista tapahtuu ja tilanne korjaantuu sillä.
Toinen iso askel on se että juhannukselta lopetetaan Egon antibiootit. Ja katsotaan mitä tapahtuu. Paras vaihtoehto on se ettei mikään muutu nykytilanteeseen verrattuna. Jos taas muutosta, esim. turvotusta, tapahtuu, kertoo se että jalassa jyllää joku bakteeri. Ja tiputteleva haava/arpi jalassa on myös varottava asia. Tikkejä ehdottaessani lääkäri oli sitä mieltä että on parempi että haavasta pääsee tarvittaessa neste/veri ulos. Määrä ei kuitenkaan ole päivää kohti kovin suuri ja saattaa mennä päiviä niin että verta ei tipu ollenkaan.
Huonona uutisena voi pitää tavallaan sitä että lääkärimme Silvia ei tässä tilanteessa kannattanut vepen aloittamista. Minkä ymmärrämme täysin. Meren rannalla on kuitenkin isojakin kiviä ja loukkaantumisen riski on mm. liukastumisessa. Harmi, mutta hoidetaan Ego kuntoon ja katsotaan tilannetta uudelleen vuoden päästä, tähän koirakerhossa suhtauduttiin oikein mukavasti. Tällä hetkellä olemme myös uintikiellossa, mahdollisesti voisimme jossain vaiheessa kokeilla puhdasvetistä järveä, muualla on riskiä taas bakteerien kanssa. Mutta pidetään nyt suosiolla uimataukoa, onneksi ei ole helteitäkään. =)

Seuraavaksi sitten pitäisi varata aikaa silmälääkäriin tsekkaamaan onko pannus edelleen pysynyt poissa.
Ja juhannuksen jälkeen antibiootiton kokeilu.
Siihen asti tottistelua kotona ja treeneissä ja vähän jälkeäkin. Pääasiassa rauhallista kotikoiran eloa ja oloa.

Toinen asia mistä en malta olla kirjoittamatta liittyy koiramaailmaan tai ainakin valkkaripiireihin. Eli päivittelyosuus.

Vaikka koiramaailmassa aloittelija olenkin, samoin valkoisenpaimenkoiran kanssa, tuntuu että mitä enemmän tietää asioista, sitä enemmän kysymyksiä tulee. Jos/kun jossain vaiheessa tulee pohdintaan kaverin hommaaminen Egolle, ei siitä tule helppo tehtävä. Onko muidenkin rotujen harrastajat / omistajat / kasvattajat yhtä riitaisia kuin valkkaripiirit? Ihan käsittämätöntä touhua välillä; Haukutaan kasvattajia - omia ja muiden, haukutaan muita koiran omistajia, haukutaan niitä jotka etsivät koiralle uutta kotia - syystä tai toisesta, haukutaan tai väheksytään eri koiraharrastuksia ("näyttelyissä käyminen on typerää" tms), haukutaan ruokia, lenkitystapoja jne jne.... Unohdetaan täysin että asioilla on eri puolia, erilaisia katsantokantoja asiaan. Riidelläänköhän ihmislasten kasvatustavoistakaan niin paljon kuin valkkaripiireissä riidellään ja haukutaan? Onko absoluuttista totuutta, oikeaa tapaa johonkin asiaan? Ei. Jokainen koira on oma tapauksensa ja siihen kun lisätään se että koiranomistajia ei ole kahta samanlaista niin miten toiselle sopiva tapa voisi sopia kaikille muille? Todella hyvää kuvaa valkkaripiireistä annetaan kauhealla riitelyllä. =(

En itsekään ilolla katso lukuisia ilmoituksia uutta kotia etsivistä valkkareista. Mutta missä syy? Kasvattajassa joka on antanut koiran liian kevyin perustein? Ostajassa joka ei täysin ymmärrä rotua tai ei ole rahkeita huolehtia koirasta tarpeeksi hyvin? Joskus myös elämäntilanne pakottaa tekemään kipeitäkin ratkaisuja, esim. muutto ulkomaille tai ero tai läheisen kuolema. Syitä voi olla monia, mutta haluaisin kovasti uskoa että helposti noita päätöksiä ei tehdä.
Sitten on nämä jalostusvalinnat. Osa pohtii tosissaan millaisia yhdistelmiä tekee. Osa yrittää pohtia tosissaan millaisia yhdistelmiä tekee. Osa ei pohdi muuta kuin haluaan hoivata söpöjä pentuja ja/tai rahaa. Mutta ostajia tuntuu kaikille riittävän. Eikö ole myös ostajan vastuulla joka ostaa niitä rahan takia tehtyjä pentuja ilman riittävää perehtymistä asiaan? Ja eikö toisaalta niissä kurjissakin yhdistelmissä saata olla timantteja joukossa?
Tässä kirjoituksessa taitaa olla aika paljon kysymysmerkkejä? =)

Meillä on käynyt onni kun Ego saatiin elämäämme. Kaikenlaista ollaan puuhattu ja Ego on saanut paljon aikaa ja rakkautta. Takaiskuja on tullut silmäsairauden ja nilkan murtuman myötä, mutta elämä on. Ei aina asioihin tarvitse olla syyllisiä, eikä jossittelukaan auta. Näillä mennään mitä on. Meillä on ollut onni myötä myös siinä että Egolla on hyvä päivähoitopaikka Kimin vanhempien luona. Egolla on siellä "varakoti" missä voi rentoutua jalat taivasta kohti nukkumalla tai takapihalla nuuskimalla. Enkä suostu potemaan mitään syyllisyyttä siitä jos kerran vuodessa käydään matkalla ja Ego on sen ajan "varakodissa". Tästä päästään siihen että pitäisi toisaalta muistaa että koira on "vain" koira. Ihminen menee aina edelle. Ja ihmisen täytyy muistaa huolehtia itsestään jotta jaksaa huolehtia muistakin. Koira sopeutuu monenlaiseen tilanteeseen ja on onnellinen kun lauma (mikä sen koko onkaan) on kasassa, mutta tulee mieleen että jos eläisin yksin - tai siis kaksin koiran kanssa ja loukkaantuisin/sairastuisin vakavasti, mikä olisi koiralle paras vaihtoehto? Onko tuohonkaan yhtä ja ainoaa vastausta?
Ja ne kasvatusmenetelmät - huh! Mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella. Miten kukaan voi väittää tietävänsä ainoan oikean menetelmän? Nöyryyttä! Silmät ja korvat auki, aina voi oppia uutta. Ei ole kaikkitietävää kouluttajaa / koiranomistajaa / koirankasvattajaa. Eikä kaikkitietäävää ihmistä ylipäänsä. Aina voi oppia uutta. Kaikesta.

UGH, olen puhunut. =)
Jatkossa taas Ego-keskeisempää (eli egosentristä?) juttua.

Lisää aurinkoa (ja vettä)!

Egon jalka paranee hitaasti mutta varmasti, vähän kuten auringon valon määräkin lisääntyy.
Kimi käytti Egon Silvian luona ke 4.4. ja röntgenet näyttivät hyvältä. Kuten "raportissa" luki: "Parantuminen on erittäin hyvin käynnissä. Ego on tuottanut hyvin luunmuodostumista ranteen jäykistymiskohtaan ja nivel on jo osittain silloittunut luulla. Ranneluiden välit ovat jo enimmäkseen täyttyneet luulla. Luun rakenne näyttää hyvälle, eikä siellä ole havaittavissa mitään merkkejä osteomyeliitistä." Antibioottia (Baytril) jatketaan edelleen varmuuden vuoksi. Seuraava kontrollikäynti toukokuun puolen välin jälkeen jolloin taas uudet kuvat.

 Vesijuoksumatolla fyssari-Petran kanssa Ego on käynyt noin kerran viikossa ja nyt saatiin lupa käydä myös "omatoimi-uimassa" yrittäen pitää Ego rauhallisena. Heti siis aikaa varaamaan ja testaamaan Helsingin uutta koirauimalaa.

Napattiin aika heti nyt pääsiäiseksi. Ihan koko puolen tunnin aikaa ei käytetty, Egossa näkyi väsymisen merkkejä jo ensimmäisen 10 minuutin jälkeen. Kivaa oli silti. Uusi uimala on ihan siisti, mutta kaksi allasta on kumpikin niin pieniä etten sinne kahta isoa koiraa enempää laittaisi. Myös pukutilat oli vähän ahtaammat, ihan riittävät, mutta hyvinkäällä on väljempää. Hinta toki on edullisempi kuin hyvinkäällä. Hyvin saatiin Ego pidettyä rauhallisena ja heitettiin palloa vasta kun Ego oli jo rampilla menossa veteen. Pitkiä uimapätkiä ei altaan koon takia pysty tekemään, sitten vielä kun ramppi vie osan altaasta niin tavallaan "ympyrääkään" ei pääse uimaan. Mutta ihan kiva käydä palauttelemassa uimista mieleen ja tosi hyvää liikuntaa ja kuntoutusta! Pitää katsoa milloin (ja missä) seuraavan kerran.


Mitäs muuta - pääsiäisenä käytiin hyvinkäällä pelottelemassa bordercollie Lunaa ja sen jälkeen moikkaamassa vanhempiani. Ennen sitä kun oltiin vielä käyty Lippajärvellä niin yöllä kun päästiin kotiin oli Ego aika väsy ja seuraava päivä menikin nukkuessa.







Hyvin Egon jalka kestää vähän pidempiä lenkkejäkin ja aika harvoin (en edes muista milloin viimeksi) olisi pidellyt leikattua jalkaa ylhäällä väsymyksen/rasituksen takia. Malttia nyt silti ettei tulisi takapakkia...

Maaliskuun alun kuulumisia lääkäreiltä

Egolla on ollut parin päivän sisällä taas ohjelmaa:

Keskiviikkona 29.2. Kimi kävi Egon kanssa tapaamassa Silviaa Aistissa. Todettiin että jalka on edelleen vähän turvoksissa, mutta käyttää sitä hyvin, jopa kaivelee lumihankia välillä. Toki jalka ei siitä tykkää, mutta kipuja ei taida olla kun käyttelee jalkaa välillä hyvinkin reippaasti. Baytril-antibioottia jatketaan, Egon mahakin on kestänyt tätä lääkettä hyvin. Seuraava kontrolli kuukauden päästä, siihen asti jatketaan ennallaan, tuen takaosaa voi yrittää käyttää, ilman "etukantta". Seuraavassa kontrollissa myös otetaan uudet röntgenet.

Tänään perjantaina 2.3. päivällä Kimi oli Egon kanssa ensimmäistä kertaa vesijuoksumatolla. Eli keskiviikkona saatiin lääkäri-Silvialta lupa aloittaa kuntoutus ja niinpä alettiin heti fyssari-Petran kanssa tuumasta toimeen. Ego rantakuntoon -projekti jatkukoon....


Tänään illalla kävin vielä Egon kanssa Univetissä Puolarmetsässä tapaamassa Joanna Palojärveä silmäkontrollin (pannus) merkeissä. 2kk ollaan menty ilman Optimmunea, mutta silmä näytti edelleen oikein hyvältä, ei merkkiä verisuonistosta silmien ulkonurkissa. Sovittiin että mennään edelleen ilman lääkettä ja käydään taas näytillä kesäkuun alkupuolella. Uv-säteilyn lisäännyttyä riski oireiluun kasvaa, katsotaan kesän alussa tilanne ja aloitetaan tarvittaessa sitten lääkitys silloin. Syksyllä Egon silmä kuitenkin reagoi lääkitykseen oikein hyvin niin tuskin kesälläkään tästä tulee ongelmaa. Pannus siis voi kuulema pysytellä hyvin kurissa ja poissa, mutta taipumus tautiin on ja vaatii jatkuvaa seurantaa.

Ego 4v.!!!

Meidän pikku sylikoira täyttää tänään jo 4 vuotta! Minne se aika on kadonnut...

Edellisen päivityksen jälkeen saatiin lääkäriltä pahoinvointilääke, Cerenia, jonka avulla saatiin kaksi antibioottiasatsia päivittäin pysymään mahassa. Tänään tiistaina 14.2. Ego kävi lääkärissä, lasta otettiin pois ja jatketaan vielä yhdellä antibiootilla. Ja seurantaa ja lyhyitä lenkkejä. Lastasta oli apua, mutta on kiva olla ilman, säästyy kengän pukemiseltakin ulos lähtiessä. Tukea ei nyt vielä käytetä, ensin pitää turvotus saada kuriin.

Vihdoin kuitenkin kuvia... Ensin kuvia Egon tuesta, jota nyt ei sitten olla vielä päästy kunnolla käyttämään ensikokeilujen jälkeen. Tuki koostuu kahdesta kappaleesta; isommasta takakappaleesta missä tarranauha ja etu"kannesta". Mukana myös kuva missä tuki Egon jalassa.


Sitten muutamia synttäripäivän kunniaksi otettuja kuvia Hyvinkäällä.

Jalkakuva on myös tältä päivältä. Vähän taas jalan iho punoittaa viikon paketissa olon jälkeen.

Muuten synttäripäivä on sujunut rauhallisesti, pupunkorvaa maistellen, kohta vielä pienelle kävelylle ulos lumisateeseen - Egon mielestä lumi on ihanaa...

Lasta pois, uusi jalkatuki ja turvotusta...

Kuvia myöhemmin kunhan osun kameran kanssa samaan osoitteeseen, päivitetään tilannetta silti hieman:

Sunnuntaina 29.1. päädyttiin lääkäri-Silvian kanssa että otetaan Egolta lasta pois. Oli hieman kastunut lumihangessa loikkimisesta ja hitaasti mutta varmasti takaisin puskevat karvat varmaan kutittivat. Vähän oli Ego ihmeissään: "kas, onko tää mun jalka, hoidanpa sitä nuolemalla", mutta ihan ymmärrettävää kun jalka ollut 2kk paketissa. Sunnuntaina otettiin varovasti ja maanantaina 30.1. oli jo aiemmin sovittu kontrolli-röntgen ja uuden jalkatuen "luovutus".

Maanantaina 30.1. röntgenet näyttivät hyvältä (en tiedä saammeko kuvia..), luutuminen oli jalan sisällä alkanut hiljalleen. Myös uusi ja ainutlaatuinen tuki Hollannista oli saapunut ja se tuntui istuvan jalkaan mainiosti. Nukutuksesta hieman tokkurainen Egokaan ei kummemmin tukea jaksanut ihmetellä. Maanantaina testattiin kotimatkan jälkeen tukea vielä hetki sisällä ja myöhemmin vielä pienellä kävelylenkillä.

Tiistaina 31.1. ei tuki kuitenkaan mennyt jalkaan mutkitta - jo maanantaina ollut pieni turvotus olikin lisääntynyt ja Egosta näki että sillä ei ollut hyvä olla tuen kanssa. Käytiin taas Aistissa tapaamassa Silviaa ja Ego sai kipulääkepiikin lisäksi myös kevyen siteen jalkaansa turvotusta helpottamaan. Koska uusi tuki kun on tehty aivan Egon mittojen mukaan, ei se sitten pienellä turvotuksella pysy kiinni. Ego oli aika reppana, piippaili koko tiistai-illan ja suurimman osan yöstä.

Keskiviikko 1.2. otettiin iisisti ja illalla otettiin side pois, mutta turvotusta oli edelleen. Torstaina 2.2. lääkäri Silvia kirjoitti antibioottikuurin ja aloitettiin Synoluxin kanssa 2 x päivässä. Ei tukea eikä sidettä vaan rauhallista menoa.

Su 5.2. käytiin fyssari-Petran luona joka käsitteli Kimin käden lisäksi Egon kauttaaltaan. Ihmeempiä jumituksia ei Egossa ollut, hyvä niin, mutta jatketaan kuntoutusta kunhan saadaan turvotus jalasta pois.

Ma 6.2. kävi Ego taas näytillä lääkärillä joka päätyi siihen että lisätään toinen antibiootti, Baytril, mukaan kuvioon. Lisäksi Ego sai jalkaansa lastan noin viikon ajaksi auttamaan turvotuksen laskemisessa tuoden lisätukea jalalle. Koko ajan Ego kyllä käyttää jalkaa ja kaikki siis jalan sisällä on mallillaan mutta joku tuon turvotuksen aiheuttaa. Eilen tiistaina Ego sitten oksensi sekä aamu- että iltalääkkeet, alkaa vatsa olemaan kovilla noiden lääkkeiden kanssa reppanalla vaikka kuinka koitetaan pitää vatsa rauhallisena. =( Tällä hetkellä odotellaan lääkäriltä uusia ohjeita jatkon suhteen...

Update

Kiitos, onpa hauska huomata että blogia käy joku lukemassa, kiitos siis viestiä jättäneille ja muillekin lukijoille.

Egon paraneminen etenee. Avohaavat ovat umpeutuneet ja antibioottikuuri lopetettiin alkuviikosta. Nyt koitetaan syöttää Previcoxia 2-3 päivän välein puolikas tabletti, koska kipulääke selvästi parantaa Egon fiilistä ja jalan käyttöä. Valitettavasti nuo kipulääkkeet ärsyttävät mahaa sen verran että syötetään avuksi vielä Antepsinia ettei vatsa pääsekään ärtymään.

Muotti ortoosia varten on lähetetty Hollantiin ja toivotaan että saadaan se tammi-helmikuun vaihteessa. Nyt mennään viikko kerrallaan, käydään välillä vaihtamassa paketti uuteen ja tarkistetaan ettei haavaumia tai muuta yllätystä pääse pakettiin syntymään.

Tänään käytiin Aistissa vaihtamassa paketti kun lumi-loskakeli oli saanut paketin pari kertaa kastumaan aavistuksen, mutta onneksi kaikki oli edelleen kunnossa. Haavat ovat parantuneet hienosti, iho on sen sijaan kovilla. Tänään putsattiin jalkaa oikein kunnolla ja kuivateltiin perään. Nyt kun karvat ovat alkamassa palailemaan jalkaan, nuo haavamöhnät varmaan kutittivat lisää paketissa mutta nyt saatiin siisti jalka pakettiin. Cortavance ja Vetramil auttavat myös ihon jaksamista. Ja kyllä Egokin tykkää puhdistuksesta, takajalka vipattaa örinän kera aina kun jalkaa kunnolla puhdistaa tai rasvaa lääkärillä... =)

Samaisella käynnillä huomasin valkoisia länttejä Egon housuissa ja lähempi tarkastelu kertoi että karvatuppojahan sieltä irtoili... Kotona otettiin kunnon kampaus/harjaus ja kuvassa näkyy kuinka hirmuisesti pieni operaatio sai karvaa irtoamaan. Meinaakohan Ego että karvat voi nyt jo vaihtaa kun ei talvi tule kuitenkaan?

Mitäs muuta...
Ensimmäinen fyssarikäynti tehtiin juuri ennen uutta vuotta ja kyllähän Egolla selkä oli jumissa ja samoin leikattua jalkaa pitäisi venytellä enemmän. Mutta ei mitään vakavaa ja Ego oli taas nauttinut fyssari-Petran käsittelystä välillä silmät kiinni... =)

Uusivuosi vilahti vauhdilla ohi, tänä vuonna Ego ei ensimmäistä kertaa ollut mukana ampumassa raketteja. Syynä vain ja ainoastaan se että turvallinen ampumispaikkamme on sen verran kaukana ettei haluttu rasittaa Egoa liian pitkällä kävelyllä. Pari kertaa käytiin ulkona pienellä kävelyllä paukkeen alettua mutta eipä Ego tänäkään vuonna edes korvaa heilauttanut paukkeen tai välkkeen suuntaan. Hyvä näin, kyllä meillä on edelleenkin paukkuvarma koira.

Blogin suhteen varmaan nyt hiljaisempaa taas hetken, odotellaan kun päästään lastasta eroon... Sitten otetaan uudet röntgen-kuvat ja siirrytään käyttämään meidän uutta uniikkia tukea mikä Hollannissa on nyt työn alla. =)

Ohi on ja kotona ollaan

Nyt on sitten leikkaus takana ja Ego kotona. Ma 12.12.11 leikkauksen piti olla aamupäivällä, mutta hätätapaukset siirsivät Egon operaation iltapäivälle. Maanantaina illalla sovittiin lääkärin kanssa että Egon on parempi jäädä yöksi tarkkailuun ja kotiuttaminen sovittiin tälle päivälle, ti 13.12.11 klo 15:30. Olin innoissani paikalla jo kolmen jälkeen (Kimi oli valitettavasti töissä) ja käytiin lääkäri-Silvian kanssa leikkausta läpi.
Kaikki oli mennyt leikkauksessa hyvin ja operaatio oli onnistunut. Röntgenkuvissa näkyi metallilevy ja kasa ruuveja. Egon takajalasta on ajeltu karvat ja takajalasta otettu luuydinnestettä. Eli siis tarkemmin: rannenivelestä on poistettu kaikki rusto, jolloin luut pääsevät luutumaan yhdeksi luuksi levyn alle. Luun paranemisen nopeuttamiseksi on haavaan lisätty luuydintä säärestä. Sirpalemurtuman lisäksi myös rannenivelen nivelsiteet olivat revenneet. Kuten kuvasta näkyy, on leikatun jalan "kainalossa" kipulääkelaastari, vielä torstain alkuiltaan asti. Myös leikattu jalka on ajeltu ja toisessa etujalassa myös pieni karvanpoisto ilmeisesti tipan takia.Leikatussa jalassa on lasta tukena ja suojana noin kuuden viikon ajan. Mikäli herkkä iho kestää (peukut pystyyn!!!). Ensimmäinen "paketin" tarkistus on perjantai-aamuna ja siitä eteenpäin vähintään kerran viikossa. Lastan poiston jälkeen otetaan kontrolli-röntgen ja arvoidaan paranemista ja voidaanko liikuntaa lisätä. Nyt ohjeistus on että seuraavat 2-3 kuukautta Egoa ulkoilutetaan vain hihnassa. Alkuun vain 5 min lenkkejä 6-8 kertaa päivässä. Positiivista on että Ego on heti alusta lähtien alkanut käyttää jalkaa vaikka varmaan kummallista ja ehkä kipeääkin tekee.
Parin viikon päästä kun turvotus on laskenut otetaan Egon jalasta valos jäykisteen/tuen malliksi. Välillä lääkäri puhui raudoista, mutta nyt hoito-ohjeessa puhutaan jäykisteestä. Anyway - jostain paranemista helpottavasta tuesta on kyse kuitenkin. Tuo muottivalos lähetetään Hollantiin missä tehdään Egolle oma yksilöllinen tuki noin neljässä viikossa. Eli ajoitus ilmeisesti siten että kun lasta otetaan pois, tulee tilalle toisenlainen tuki. Ja siis röntgen siihen väliin.
Lääkityksenä Egolla on 10 päivän Synulox-antibioottikuuri, 2 tablettia 2krt päivässä. Lisäksi tulehduskipulääkkeenä Previcoxia kerran päivässä 1 tabletti. Onneksi saatiin Previcoxiin resepti etukäteen, oli nimittäin Hgin keskustan Yliopiston Apteekissa peräti 1 paketti lääkettä, eivätkä kuulema enempää varastossa pidäkään. Tilaamiseen menee pari päivää. Juu ja niin sitten siis Egolla se kipulääkelaastari torstai-iltaan asti.
Rahaa kului vähemmän kuin pelättiin, Tapiolan vakuutusrahat onkin sitten kyllä käytetty maaliskuun loppuun asti... =) Lisäkustannuksia tulossa vielä tuesta ja tarkistus-röntgenistä yms., mutta se on vaan rahaa, tärkeintä on saada Ego taas kuntoon ja ehkä voisi jopa ottaa paranemisen ja kuntoutuksen tavoitteeksi "Ego rantakuntoon kesäksi 2012"!