maanantai 9. huhtikuuta 2012

Lisää aurinkoa (ja vettä)!

Egon jalka paranee hitaasti mutta varmasti, vähän kuten auringon valon määräkin lisääntyy.
Kimi käytti Egon Silvian luona ke 4.4. ja röntgenet näyttivät hyvältä. Kuten "raportissa" luki: "Parantuminen on erittäin hyvin käynnissä. Ego on tuottanut hyvin luunmuodostumista ranteen jäykistymiskohtaan ja nivel on jo osittain silloittunut luulla. Ranneluiden välit ovat jo enimmäkseen täyttyneet luulla. Luun rakenne näyttää hyvälle, eikä siellä ole havaittavissa mitään merkkejä osteomyeliitistä." Antibioottia (Baytril) jatketaan edelleen varmuuden vuoksi. Seuraava kontrollikäynti toukokuun puolen välin jälkeen jolloin taas uudet kuvat.

 Vesijuoksumatolla fyssari-Petran kanssa Ego on käynyt noin kerran viikossa ja nyt saatiin lupa käydä myös "omatoimi-uimassa" yrittäen pitää Ego rauhallisena. Heti siis aikaa varaamaan ja testaamaan Helsingin uutta koirauimalaa.




Napattiin aika heti nyt pääsiäiseksi. Ihan koko puolen tunnin aikaa ei käytetty, Egossa näkyi väsymisen merkkejä jo ensimmäisen 10 minuutin jälkeen. Kivaa oli silti. Uusi uimala on ihan siisti, mutta kaksi allasta on kumpikin niin pieniä etten sinne kahta isoa koiraa enempää laittaisi. Myös pukutilat oli vähän ahtaammat, ihan riittävät, mutta hyvinkäällä on väljempää. Hinta toki on edullisempi kuin hyvinkäällä. Hyvin saatiin Ego pidettyä rauhallisena ja heitettiin palloa vasta kun Ego oli jo rampilla menossa veteen. Pitkiä uimapätkiä ei altaan koon takia pysty tekemään, sitten vielä kun ramppi vie osan altaasta niin tavallaan "ympyrääkään" ei pääse uimaan. Mutta ihan kiva käydä palauttelemassa uimista mieleen ja tosi hyvää liikuntaa ja kuntoutusta! Pitää katsoa milloin (ja missä) seuraavan kerran.


Mitäs muuta - pääsiäisenä käytiin hyvinkäällä pelottelemassa bordercollie Lunaa ja sen jälkeen moikkaamassa vanhempiani. Ennen sitä kun oltiin vielä käyty Lippajärvellä niin yöllä kun päästiin kotiin oli Ego aika väsy ja seuraava päivä menikin nukkuessa.







Hyvin Egon jalka kestää vähän pidempiä lenkkejäkin ja aika harvoin (en edes muista milloin viimeksi) olisi pidellyt leikattua jalkaa ylhäällä väsymyksen/rasituksen takia. Malttia nyt silti ettei tulisi takapakkia...

1 kommentti:

marita kirjoitti...

Voi että olen iloinen että toipuminen sujuu noin upeasti,,kyllä poika mielessä usein on...isot halit meiltä <3