Sukukokous

Paras nauttia lumesta vielä kun sitä on... Egolla ainakin kivaa
lähimetsässä lenkeillä, viikonloppuisin minäkin pääsen valoisaan aikaan Egon kanssa metsään!


Lenkin jälkeen maistuu ruoka ja sitten on masu täynnä ja hellyyskohtauskin saattaa iskeä ja pitää päästä syliin. Kuvassa on tullut tarve päästä Kimin syliin. Meidän pikku 40kg-sylikoira!!! =)




Sunnuntaina 28. helmikuuta käytiin pitkästä aikaa moikkaamassa Weissen Lindenhofin laumaa. Ensin treffattiin Dai läheisellä parkkipaikalla jotta nähtiin miten nuoret sällit tulevat toimeen keskenään. Ego vähän murisi mutta heti perään laittoi korvat luimuun ja kyyristyi maahan alistumisen merkiksi. Eli yllättävän sopuisasti meni! Kotipihalla Dai ärisi vähän enemmän ja joutuikin sitten kuiviin sisätiloihin, Ego pääsi sitten tyttöjen kanssa ulos. Rosi puolusti Egoa Essi-siskon kiusaamiselta, hassua. Gregor-isukki koitti muutaman kerran ärähtää pojalleen, mutta Mara hienosti harhautti Gregon ajatukset muualle... =) Portailla vasemmalta Ego, Amanda, Ophi-äiti, Essi-sisko ja maassa edessä Rosi.


Sukukokoontumiseen liittyi vielä Hannele Indyn ja Sissin kanssa, ja Sissi-siskoa Egokin sitten päätti yrittää astua, poitsulla kyllä hyrrää hormonit kovasti näin kevään kynnyksellä!
Kuvassa vasemmalla Ego, etummaisena Gregor-isä.

Kivaa kyllä oli, Ego veteli kunnon päiväunet kotona, ja yllättävän paljon virtaa löytyi vielä iltalenkille. Ei haittaa vaikka lumi on muuttunut parin päivän sateesta raskaaksi - sinne vaan pitää Egon loikkia lumipallon perässä ja sitten puuskuttaen takaisin. Hyvää kuntoilua kyllä!

Egon korva on jo kunnossa, pidetään vielä pari viikkoa taukoa uimisesta, mutta sitten olisi kiva viedä Ego altaaseen!
Näyttelysuunnitelmiakin on tehty - seuraavaksi huhtikuun lopulla Lahteen, ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa!

Riehumista

Pitää testata tämäkin juttu - eli videon lisääminen blogiin. Tämä pätkä on kuvattu kännykällä metsässä la 20.2.2010 ja kauniin aamun/päivän jälkeen sitten seuraavana yönä tuli vaihteeksi lisää lunta. Ja sen jälkeenkin on tullut "vähän" lunta... =) Videossa on mukana keppi pitkästä aikaa, mutta Egolle kyllä riittää lumikökkökin. Kävelyreitillä Ego kulkee reunojen lumivallien päällä ja kun heittää lumikökön, koira vetää pommilla kökön perään sinne hankeen. Ihanaa!

Ego 2v.

Tänään sunnuntaina 14.2.2010 täyttää Ego 2 vuotta, iso poika siis jo! Juhlapäivän kunniaksi pakkasesta sulatettiin hirvenluu, jota nautitaan asiaankuuluvalla hartaudella. =)


Eilen lauantaina käytiin moikkaamassa Hallainvuorella Sissi-siskoa ja Indy-isosiskoa upeissa maisemissa. Tytöt antoivat Egolle kunnon kyytiä ja oli ihanaa juosta metsässä ees taas!
Egolla hävisi korvatkin kokonaan kun keskittyi niin tyttöihin. Muutama kuva saatiin sentään otettua...
Vasemmalla Ego tyttöjen välissä "kiusattavana" ja oikealla Ego jahtaa Sissiä korvat luimussa.
Isossa poseerauskuvassa Indy takana, Ego vasemmalla ja Sissi oikealla.


Korvatulehdus alkaa jo selvästi helpottaa, viikko vielä korvatippoja jäljellä. Ihanaa, josko tämä sairastelu olisi vihdoin ohi!

Eikä vieläkään kunnossa =(

Viimeisin Egon antibioottikuuri loppui perjantaina 5. helmikuuta ja lauantai-iltaa kohti raapiminen ja korvan kutina äityi todella pahaksi. Säälitti kun toinen kulkee korva kallellaan ja näkee kuinka se ärsytti ja kutitti Egoa. =( Niinpä päätettiin sunnuntaina lähteä käymään Espoon Eläinsairaalassa, josta oltiin kuultu kommentit "hyvä ja kallis". Oltiin vartti ennen päivystysajan alkua paikalla ja niinpä päästiin ensimmäisenä sisään. Lääkäri tutki ensin sen minkä voi ja sitten päätettiin rauhoittaa poitsu jotta korvaa pääsi rauhassa tutkimaan. Kun Ego oli unissaan jahtaamassa pupuja, sai lääkäri kaivella korvaa rauhassa, ja totesi että on pahasti ärtynyt. Hiivanäytekin tuli positiivisena labrasta tutkimuksen aikana takaisin. Lääkäri tutki vielä tarkkaan ettei korva"möhnän" sisällä ollut mitään korvaan kuulumatonta, ja tärykalvokin oli ehjä. Sitten herätyspiikkiä koipeen ja kohti kotia. Mukaan lähti lääketippa jota laitetaan tulehtuneeseen korvaan 2 krt päivässä parin viikon ajan ja lisäksi täytyy korva puhdistaa 2krt viikossa. Sunnuntai meni rauhoituksesta toipuessa, mutta su-ma yöllä korva sitten kutisi niin että Ego oli aika rauhaton, käveli ees taas ja läähätti ja ravisteli korviaan... =( Maanantai ja loppuviikko sitten jo paremmin, toivotaan että lääke auttaa ja saadaan vihdoinkin koira kokonaan terveeksi -vihdoin!

Vuosi 2010 käyntiin sairastellen

Jotenkin näin talvella ei jaksa/viitsi päivitellä niin usein kun kesällä. Voi myös olla että ei ole tullut kameran kanssa räpsittyä kuviakaan viime aikoina. Niinpä tämä päivitys poikkeuksellisesti ilman kuvia!

Joulu meni vauhdilla, Egon suosikkilahja on varmaan kumikana joka VINKUU ja on siis iiihana. Ainakin kerran kana on saanut Egon ulvomaan myös, joku kerta pitää koittaa ikuistaa videolle!! Pukki toi myös herkkua jos jonkinlaista, syötävää riitti vielä tammikuulle pitkäksi aikaa! =)

Joulun jälkeen varattiin Egolle lääkärikäynti, tuntui että oli rapsutellut korvia tavallista enemmän ja haluttiin varmistaa ettei korviin ole jäänyt muhimaan mitään kun ulkona on jatkuvasti pää lumihangessa. Kimi käytti Egon lääkärissä ja korvista ei löytynyt mitään, mutta sen sijaan Egolla todettiin paha nielurisatulehdus. Siispä antibioottikuuri ja tulehduskipulääkettä. Ja uimakielto, su 3.1. piti olla uimakeikka. =( Päällisin puolin siis koirasta ei huomannut mitään muuta kuin tuon korvan rapsuttelun. Söi ja joi ja riehui ihan normaalisti. Ja sama jatkui lääkekuurin ajan, mitä nyt tietty lääkkeet saa vatsan löystymään.

Uusivuosi meni jälleen hienosti - on ihanaa kun Egon kanssa ei tarvitse paukuista stressata. Viiden aikaan lenkillä ei vielä paukkuja kuulunut (kiristyneet ohjeet vaikuttivat selvästi!) ja sitten tulikin jo vieraat joissa riitti vahtimista! Ego-raasu ei saanut edes päiväunia kun olimme kummatkin Kimin kanssa kotona, ja vieraiden aikana ei tietenkään voi nukkua. Ei senkään jälkeen kun 2 pienen vauvan saanutta pariskuntaa lähtivät kotiin ja makuuhuone olisi ollut mukavan rauhallinen... Ehei, kaikki vieraat piti vahtia loppuun saakka vaikka silmät kuinka lurpottivat. Puolen yön aikaan lähdettiin ulos ampumaan raketteja ja Ego lähti mukaan. Lapset jäivät kahden Minnan kanssa kauemmas kun me "pyromaanit" mentiin ampumaan raketteja. Ego vinkui minun ja Kimin perään kovasti ja kiinnostavia oli myös raketeista irtoavat "kepit"... =) Raketeista siis viis, pauke ei Egoa haitannut, kunhan vaan lauma pysyy hallussa. =) Vieraiden lähdettyä pääsi Egokin vihdoin nukkumaan, oli kyllä totaalisen puhki....

Pakkasten jatkuessa ostin myös eläinkaupasta tassuvahaa, kätevässä puikkomuodossa. Kovilla pakkasilla Ego on välillä nostellut tassujaan, mutta nyt kun on sipaissut ennen ulos lähtöä puikosta rasvaa anturoihin, en ole enää nähnyt tassujen nostelua.

Jälkitarkastuksessa vuodenvaihteen jälkeen todettiin ettei nielu ole vielä rauhoittunut ja 10 päivän antibioottikuuria jatkettiin vielä viidellä päivällä. Sen jälkeen pidettiin viikko taukoa ja sen jälkeen taas lääkärikäynnille viime tiistaina 19. päivä. Sillä kerralla Ego rauhoitettiin jotta lääkäri sai puhdistettua tonsillat, ell:n mukaan paranemista oli kuitenkin tapahtunut, joten jatkettiin vielä viikko ilman lääkettä. Juuri äsken juttelin sovitun mukaisesti lääkärin kanssa ja kerroin kuinka Ego raapii oikeaa korvaansa edelleen joka päivä, kunnon örinän säestyksellä, pitkään ja hartaasti, joten ihan selkeästi joku siellä syvällä korvassa nyt ärsyttää niin että pitää raapia. Lääkärin kommentti olikin arvattavissa - uusi antibioottikuuri vielä päälle 10 päiväksi ja tarvittaessa myös kipulääkettä että Ego (ja me) saadaan nukkua yö ilman korvan rapsutusta örinöineen. Kurjaa, etenkin kun noi lääkekuurit vetää Egon vatsan aina löysälle, mutta tärkeintä on nyt saada tulehdus pois sieltä kurkusta.

Tilannepäivitystä

Talvi sitten saapui vihdoinkin ja Ego pääsee peuhaamaan lumessa. Eikä tarvitse aina pestä tassuja lenkin jälkeen. Tai siis alustapesuhan se on nimeltään; tassut ja mahan alus.... =)
Nyt pitää kuivata leuka ja irrotella lumet tassuista, parempi näin!

Joulukuun alkupuolella treffattiin velipuoli Domo (kuvassa vasemmalla), jonka isä on siis myös Gregor. Äijät ärähteli toisilleen ja hetki vapaana osoitti että hihnassa parempi. Käveltiin yhdessä lenkki ja se sujui ilman suurempia ärähtelyitä. Oli kiva nähdä ja pitää käydä toistekin lenkillä!

Sunnuntaina 13. joulukuuta alkoi "uimakausi"... =) Ensin oli "tyttöjen" vuoro, missä oli mamma-Ophi, Rosi, Donna ja Indyn tytär Tyyne. Poikien vuorolla oli Egon lisäksi Indyn pojat Roi ja Pessi. Vähän mietitytti etukäteen mitä hommasta tulee kun ulkona Pessi ja Roi rähisi toisilleen, ja vähän Egollekin, mutta olen kuitenkin ylpeä Egosta joka ei ärsyyntynyt ollenkaan nuorempien poitsujen rähinöistä. Altaalle kun päästiin niin kaikki keskittyi uimispuuhiin, ja kaikki sujui oikein sopuisasti. Kolmen viikon päästä uusiksi!!


Joulu lähestyy mutta Egolla on ollut joulua jo vähän etukäteen Kimin Tallinnan-tuliaisen merkeissä (oranssi piippaava pehmolelu) ja lisäksi päivitin rakkaan Ikean pehmo(jalka-)pallon uuteen. Miten tuntuu että ennen pallo oli isompi... vai onko nyt koira sittenkin isompi? =)



Lopuksi vielä muutama uusi kuva ensimmäisten kunnon lumisateiden jälkeen metsälenkiltä (la 19.12.).

Kuvaustulokset

Itse influenssan kourissa kotona, mutta piristäviä uutisia saapui sähköpostilla kennelliitosta:
Kyyynärät kummatkin 0, mutta vasen lonkka oli laskenut B:ksi, toinen pysyi A:na. Mutta siis hienoa silti! Saatteessa oli maininta että oikea kyynärpää on rajatapaus, mutta... jee!
Myös silmälausunto on jo netissä, kohta varmaan noi lonkat ja kyynärätkin.

Nyt sohvalle takaisin... Ego on alkuperäisen suunnitelman mukaan hoidossa Kimin vanhemmilla, ihan hyvä koska tässä kunnossa musta ei oo lenkittäjäksi. Eilenkin Ego ihmetteli miksi makaan sohvalla koko päivän. =(