Syksyn suhinat

On tämä blogin päivittäminen nykyään hidasta... =) Kuvia ei ole tullut napsittua, pitäisi vähän aktivoitua. Yhden kännykällä napatun kuva sentään sain tähän höpinään siirrettyä!

Sunnuntaisen (14.9.) koiranäyttelyssä urakoinnin jälkeen Ego oli illan ihan raato ja tuntuu että vielä maanantainakin vähän väsy. Töiden jälkeen ma 15.9. kävin hakemassa kotoa auton ja Egon ja ajettiin Malminkartanoon viimeiselle näyttelyesittämiskurssille. Ego jaksoi taas haukkua lähes koko tunnin - ainakin ne ajat kun ei koittanut syödä hanhen kakkaa niityltä.. Paikka oli nimittäin aivan täynnä hanhilauman jätöksiä, yöks! Kiinnostavat tuoksut hiukka haittasivat suoritustakin, mutta kokonaisuutena ehkä rauhallisin kerta kaikista kolmesta.
Tunnin jälkeen ajettiin vanhempieni luo Latokartanoon odottelemaan Kimiä treeneistä palauttamaan laina-autoa ja viemään meidät kotiin. Kotona Ego taas lakosi nukkumaan ihan uupuneena!
Keskiviikkona 17.9. Ego oli ensin päivällä yksin kotona - eikä ollut syönyt edes seinää, hienoa! Illalla tuli kaverini Ninnu käymään ja Egon ruoan jälkeen tehtiin melkein 1,5 tunnin lenkki Egon kanssa. Keli oli hieman kostea, mutta Egoahan ei keli ikinä haittaa... =)
Torstaina 18.9. Egolle piti päivällä seuraa Kimin isä, Saku, ja perjantaina 19.9. sitten Kimi vei Egon "päivähoitoon" Johannan lauman luo riehumaan Lulun ja Flickan kanssa. Eipä tarvinnut kovasti lenkitellä koiraa enää illalla, sen verran oli ollut rankkaa tyttöjen kanssa!
Viikonloppu meni hienosti Kimin kanssa vuorotellen - olin viheltämässä aamukahdeksasta puolen päivän tienoille ja Kimi taas vuorostaan lähti illaksi sitten töihin ja me saatiin Egon kanssa viettää aikaa kaksin.
Keskiviikkona 24.9. postitin kaksi näyttelyilmoittautumista marraskuun ensimmäiselle viikonlopulle, nyt vaan pitäisi ahkerasti treenata!
Mitäs muuta "mainitsemisen arvoista"... Uusi frisbee Egolle - nyt ostin kevyen kumisen version... Ei lennä yhtä hyvin kuin "kankaiset", mutta eipähän ole reunaan pingotettu kovaa muoviputkea joka sai aina veren innokkaan Egon suuhun. Tämä kuminen vaikuttaa ainakin toistaiseksi kestävälle.
Hirmuinen rähisijä herrasta on tullut... Keskiviikko-iltana käytiin niityllä uuden frisbeen kanssa ja paluumatkalla piti rähistä koirapuiston koirille. Päätin että mennään sitten aitaukseen niin katsotaan miten käy... Ja niinhän sitä piti vähän nöyrtyä: 11kk belggari tuli heti rähisemään takaisin ja meidän isottelija joutui nöyrtymään. Onneksi mamman jaloissa oli turvallista.. =) Uteliaana pitää mennä muiden perään kyllä, ja tosiaan kauempaa aina rähistä, mutta tositilanteessa pitää sitten "mamoilla". Juoksijat, mopoilijat ja muut saavat olla rauhassa, välillä tulee vastaan pelottavia lapsia (!!!!) ja tooosi vaarallisia koiria. =)

Syksyn kurakeleistä johtuen kotiin palaa lenkiltä usein pilkullinen koira; lähistön peltoja on kynnetty ja siellä majailee usein lintuparvi tai jotain muuta kivaa joka saa Egon juoksemaan sinne mullan ja vesilätäkköjen sekaan. =) Yksin ollessaan Ego on myös ehtinyt harrastamaan kirjallisuutta; Kimin isän tullessa Egon seuraksi päivällä, oli koiruus tullut vastaan pokkari suussaan... Myös seuraavana päivänä oli kirjat maistuneet.
Lisäksi Ego oli viime perjantaina, 3.10. minun ja Minnan mukana kampaajalla... =) Kaverillani Tuijalla on itsellään Airedalenterrieri Fonzie, ja koska hän ei ollut nähnyt Egoa vielä ja oli illan yksin töissä, napattiin Ego mukaan matkaan. Autossa tuli heti alkumatkasta huono olo, mutta johtuu varmasti siitä kun edellisestä automatkasta on jo aikaa. Muuten taisi kampaajalla olla Egon mielestä ihan kivaa, koska Tuija taskusta löytyi kivoja nameja... =) Paluumatkalla alkoikin sataa ja kolmostien ja kehä III:n risteyksessä vettä tuli kuin saavista kaataen! Illalla alkoi ukkostaa ja vaikka Ego on ukkosia kokenut ennenkin, varmaan mörkökaudesta johtuen nyt vähän jännitti. Ego kulki kotona koko ajan minun tai Kimin lähellä ja kuunteli jyrinää ulkoa. Jännää!
Lauantai-iltana 4.10. oltiin Kimin vanhemmilla syömässä ja ne lyhyet automatkat sujuivat taas hyvin, uskon että harjoituksen puutteesta ja pienestä jännityksestä Egon vatsa reagoi autossa. Lauantaina matkat tosiaan sujuivat hyvin ja kylässäkin oli kivaa kun pääsi tutustumaan Zico-koiran vinkuleluvarastoon!
Tällä viikolla Kimi tekee tasaista iltavuoroa, joten on aamut kotona Egon kanssa, sitten herralla vähän aikaa pohtia syntyjä syviä itsekseen ja sitten meikäläinen viettää työpäivän jälkeisen ajan Egon kanssa puuhaillen. Kyllä sitä illoille kaikkea tekemistä riittää, vaikka parit salibandytreenit jääkin väliin... Iso pyykkivuori ja parin kaverin kyläilyt takaavat ettei sohvalla ehdi lojumaan Egon kanssa!

Sateista ja kylmää syyskuuta

Luvattoman kauan kestää nykyään nämä minun päivitykset.... =(

Syyskuu on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti ja aika sateisesti...
Syyskuun ensimmäisellä viikolla oli Kimi vielä lomalla ja minulla taas iltaisin koulutusta ja treenejä, joten Ego oli aika hellyydenkipeä kun nähtiin. Keskiviikkona 3.9. "onnistuin" saamaan ruokamyrkytyksen lounasannoksestani ja ke-to yönä kun Kimi oli loman jälkeen ensimmäistä yötä töissä, minä kiemurtelin vessan lattialla pönttö ja ämpäri ystävinäni. Ego oli vähän ihmeissään puuhistani, mutta sitkeästi jaksoi aina vaihtaa paikkaa vessan viereen tai sängyn viereen, riippuen siitä missä olin. Olin sitten kotona torstain ja myös osan perjantaita, eli Egolla seuraa riitti.
Lauantaina käytiin Egon kanssa päivällä Minnan miehen, Mallun synttärijuhlilla poseeraamassa, monta valokuvaa Egosta räpsittiin! Kotiin lähdettiin juuri kun alkoi satamaan, ja lukuunottamatta Hannan piipahdusta juhlissa myöhemmin illalla, pysyttiin neljän seinän sisällä aika tiiviisti.
Sunnuntaina 7.9. käytiin päivällä Johannan lauman luona ja Ego pääsi riehumaan Lulun ja Flickan kanssa. 1½ tunnin vierailun jälkeen päästiinkin pesulle, onneksi selvittiin taas vain jalkapesulla!

Maanantaina 8.9. oltiin näyttelyesittämiskurssilla Malminkartanossa. Ego-herra oli ihan riiviö-tuulella ja näytti kaikki pahimmat temppunsa... Alkaen siitä että kaikkia muita kuutta koiraa piti haukkua alussa ihan koko ajan, mutta jos ne lähestyivät tekemään tuttavuutta, piti äkkiä peruuttaa turvaan mamman jalkoihin. Niin ja Ego oli siis paljon isompi kuin muut koirat, ehkä samankokoinen kuin muut 6 koiraa yhteensä! Ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin hihnassa kävelyä, ja siinäkin Ego päätti esittää erilaisia voltteja, hyppyjä ja vauhdikkaita äkkilähtöjä ja kiskaisuja. Minun sanomisiini ei kiinnitetty mitään huomiota, vaan tilanne oli nyt niiiin jännä että keskittymiskykyä ei ollut laisinkaan. Muutama rauhallisempi suoritus saatiin aikaan mutta aika kiven alla oli yhteistyö tällä kerralla. Selkeästi Egolla oli virtaa vaikka muille jakaa, ja ennen keskiviikon seuraavaa koulutusta päätinkin että Ego pitää lenkittää kunnolla ensin!

Keskiviikkona 10.9. kurssilla meni paremmin, lenkki ennen lähtöä ja paikan päällä riehuminen vapaana kurssikavereiden kanssa auttoi selkeästi! Tällä kertaa harjoiteltiin seisomista, ja hyvä vinkki oli mennä alas Egon viereen kyykkyyn - helpotti seisomassa pysymistä kyllä!

Tähän väliin saunomisesta... Egon saunomisinto vaan kasvaa... Maanantaina oltiin illalla lämmmitetty sauna, ja nykyään ei tosiaan tarvitse kuin sanoa Egolle "sauna" niin se hoksaa mistä on kyse, ja jos sanan yhdistää vielä kylpyhuoneen suuntaan kävelyyn niin sinne saunan oven eteen Ego menee odottelemaan. Jos saunan oven avaa, se syöksyy rappusille. Harmi että meidän saunan keskimmäinen laude on niin kapea että Ego ei aina oikein itse pääse ylälauteelle. Kun Ego sinne ylös sitten pääsee, se menee nätisti makaamaan, eikä sitä meinaa saada sieltä sitten pois. Kerran olin yksin (tai siis kaksin Egon kanssa) saunomassa ja Ego vaan makoili ylälauteella kun pesin ja olin jo menossa pois, ja silti huhuiluista huolimatta ei koira liikahdakaan ylälauteelta. Outo tapaus. =)

Tänään sunnuntaina 14.9. herättiin ajoissa, käytiin pikkulenkillä ja sitten pakkauduttiin autoon ja napattiin Minna mukaan. Auton nokka suunnattiin kohti Riihimäkeä ja pentunäyttelyä. Vähän pelotti/jännitti näyttelykurssin perusteella millaisia loikkia tällä kertaa tehdään, mutta ihan turhaan jännitin! Oli hyvä olla paikalla reilu tunti ennen kehää, saatiin tutustua paikkaan ja pahimman haukkumiset pois. Sitten kun Essi- ja Sissi-siskot saapuivat paikalle Maran ja Hannelen kanssa niin oli heti taas mukavampaa. Käytiin ostamassa uusi hihnakin ja Maran opastuksella saatiin Ego juoksemaan hihnassa nätisti. 5-7kk uroksia oli yhteensä 5, ja kuten tuomari ihmetteli - ei kaikki olleet kovin valkoisia... Niinpä Ego vei voiton ja sai vielä KP:n. Sitten oli siskojen vuoro, 5-7kk narttuja oli 4kpl. Essi-sisko voitti ja Sissi-sisko oli kakkonen. Weissen Lindenhof siis valtasi palkintosijat! =) Seuraavaksi arvosteltiin 7-9kk urokset, joita oli peräti yksi. Uros oli Egoa kuukauden vanhempi ja tosi iso. Myös 7-9kk narttuja oli vain yksi, ja se sitten sai myös KP:n, joten kisattiin sitä vastaan ROPista. Tuomari päätti kisan Egon eduksi ja saatiin palkintokaappiin hieno ruusuke ja pokaali.
RYP-kisaa odoteltiin ja paleltiin melkein tunti, onneksi assistentti-Minnalla oli kuumaa teetä ja muffinssi mukana, kiskaltakin kun oli makkarat jo päässeet loppumaan. RYP-kisassa koiria oli yli 10, ja sieltä sitten jouduttiin poistumaan ilman sijoitusta, arvostelemassa oli sama tuomari kuin alkukehässä. Mutta huippusuoritus Egolta, on kyllä ansainnut kehut ja namit ja illalla mennään vielä saunaan! =)
Lopuksi vielä Egon saama arvostelu:
"Keskivoimakas, hyvät rungon mittasuhteet omaava pentu. Hyvä pää, hyvä selkälinja, hyvin kulmautuneet raajat. Hyvä askelpituus."

Syksy tulee...

Keleistä voi kyllä helposti päätellä syksyn oleva tulossa... Yöt ovat kylmiä ja päivisinkin asteet ovat pyörineet 10-15 asteen välillä.
Lomaviikon jälkeinen viikko hurahti vauhdilla, Kimin loma jatkui vielä, joten Egollakin on seuraa riittänyt.
Ke 27.8. Kimi nappasi Egon autoon ja huristeli Helsingin keskustaan. Pojat olivat käyneet kauppatorilla ja vähän kävelyllä siellä täällä, mutta eipä Egoa kaupungin vilinä ollut hetkauttanut. Jännää oli sen sijaan täällä työpaikallani, kun oli paljon tuttavallisesti käyttäytyviä ihmisiä. Välillä piti jopa vähän murahtaa!

La 30.8. olimme saaneet kutsun häihin, ja reilun kolmen tunnin yksinolon jälkeen Ego sai seuraa joukkuekaveristani Suvista. Vaikka eivät ole kamalan usein nähneet, oli Ego ollut vain onnellinen kun tulee seuraa, ja lenkilläkin oli ollut vieraskorea ja käyttäytynyt nätisti.

Su 31.8. oli vuorossa E-pentueen treffit Weissen Lindenhofissa. Oli kivaa nähdä Egon kauniita siskoja sekä muuta Weissen Lindenhofin laumaa! Ego reppana juoksi vähän väliä vinkuen karkuun isompiaan, lähinnä DaiDai ja Hannelen Indy pitivät Egon kurissa tehokkaasti. =) Ohjelmassa oli myös mätsäri, josta kaikki saivat hienot rusetit ja kassillisen kivaa kotiinvietävää. Lisäksi testailtiin agilityn putkea ja keppejä, Ego tosin laittoi putkessa aina pakin päälle juuri ennen ulostuloa putken toisessa päässä. Muutama kerta meni sentäs hienosti läpikin! Loppuvierailun aikana Ego vähän jo rohkaistui haastamaan siskoja leikkiin, Essi-siskon korvat oli taas ihan kuolassa... Kun lähdettiin kohti kotia, oli Ego jo autossa unten mailla ja loppuiltakin meni lepäillessä rankan kokemuksen jäljiltä.

Tällä viikolla Kimi on vielä alkuviikon ollut kotona, keskiviikkona alkaa taas työt yövuorolla, onneksi ne ovat Egon kannalta helppoja kun on aina seuraa (vaikkakin unista) kotona.

Elokuun blogipäivitys =)

Päivitykset taas jääneet rappiolle…

Elokuun toinen viikko oli –kuten etukäteen tiesinkin- kiireinen sekä töissä että vapaa-aikana. Egokin oli muutaman päivän Lippajärvellä Zicon kanssa, ja yhtenä päivänä Kimin isä, Saku, oli meillä Egon seurana Kimin aamuvuorojen takia. Iltaisin oli vielä pelejä ja treenejä ja piti vähän pakkaillakin, niin viikko hurahti kovaa vauhtia!

La 16.8. oli edessä aikainen herätys – annettiin Egolle vähän ruokaa puoli kuuden maissa ja auto starttasi vähän ennen seitsemää. Ruuhkaa ei ollut ja Egokin aamu-unisena jatkoi uniaan rauhassa auton taka-osassa. Ensimmäinen stoppi otettiin Heinolan Tähtihovissa, syötiin aamupalaa vähän kahvilan ulkopuolella olevassa käytävässä mikä meni moottoritien yli. Tähtihovin pihalla oli myös ”koiratarha” – ei mikään huippuhieno, mutta aidattu tila kuitenkin. Tosi kiltisti Ego jo hyppää itse autoon ja tuntuu että tämä pitkä ajomatka myös auttoi Egoa tuntemaan auton takatilan ihan turvalliseksi paikaksi, jossa voi vedellä sikeitä rauhassa. Seuraava stoppi otettiin jossain Juvan tienoilla ja viimeinen stoppi sitten Joensuussa. Nätisti Ego oli autossa myös kauppareissun ajan itsekseen! Koko menomatka sujui Egolta tosi hienosti, ei yhtään oksennusta, edes loppupätkän hiekkatiellä! Viimeisen 70 km:n jälkeen oltiin vihdoin perillä Kolilla, tarkemmin sanottuna Hattusaaressa. Olen itse ollut samassa mökissä ennenkin, Kimille Petäjämaja oli uusi tuttavuus. Mökki on kunnolla varusteltu astian- ja pyykinpesukoneineen, ja todella tilava kahdelle hengelle – ja koiralle. Naapurimökkejä ei kunnolla edes näe ja on oma (hiekka)ranta ja venekin.

Sunnuntai meni vain rentoutuessa mökillä. Ego testasi uusia pelastusliivejään kun käytiin vähän soutelemassa. Hienosti meni, vähän jännää puuhaa kuitenkin ja paikallaan oleminen on aina vähän tylsää. =) Onneksi soutelun jälkeen pääsi uimaan! Maanantaina saatiin jopa aikaiseksi retki Kolille. Parkkipaikalta siirryttiin ylemmälle tasolle kivalla hissillä, jota Ego ei paljoa kummastellut. Keli oli kostea ja sumuinen, joten Ukko-Kolin näkymät oli täysin sumun peitossa. Ego veti rappusissa aina ensimmäisenä ja muutenkin oli tosi kivaa nuuhkia uusia paikkoja. Tiistai oli taas rentoutumispäivä ja keskiviikkona lähdettiin ajelemaan kohti Joensuuta. Joensuun torilla syötiin lihapiirakat ja kerättiin katseita ja kyselyjä Egon kanssa. Muutama uskaltautui ihan juttusille kyselemään koiran rotua – ilmeisesti Itä-Suomessa harvinaisempi koirarotu meillä! Eräs vanhempi papparainen puuskahti vain ohimennessään ”tappajakoira” – mikä meitä tietty nauratti kovasti kun Ego on niiiiiin hurrrja peto… *naur* .

Torstai oli taas rentoutumispäivä, perjantaina Ego jäi mökkiin itsekseen kun ajettiin Kimin kanssa käymään Suomen Kivikeskuksessa, Juuassa. Poissaollessamme Ego oli maistellut paria takkapuuta ja lisäksi mökin yhtä korituolia… Kiukutti selkeästi jäädä yksikseen muutamaksi tunniksi!

Kiva viikko kyllä kaikilla! Ego on uinut päivittäin, joko pelastusliivien kanssa tai ilman. Pystyasennossa etutassuilla pärskyttäminen on kyllä hassun näköistä: Kun lelu vedestä on haettu, malttaa Ego uida takaisin ihan ”kunnolla”, mutta lelun hakumatkalla pitää aina innoissaan räpiköidä pystyasennossa! Pikkulintuja on riittänyt jahdattavaksi, käpyjä maiskuteltavaksi ja välillä ollaan heitelty keppiä, palloa tai frisbeetä. Kertaakaan Ego ei ole edes koittanut karata pihalta minnekään, ihan hyvä. Välillä Ego on tassutellut järven rantaan ja vain tuijotellut järven selälle, ehkä senkin mielestä se on mukavan rauhoittavaa?!

Perjantai-iltana siivoiltiin ja pakkailtiin jo vähän ja lämmitettiin sauna viimeisen kerran. Ego muuten mökillä innostui kipuamaan meidän kanssa aina ylälauteelle, kunnon seurakoira meillä! Viereisessä kuvassa otos sarjaan "Ego nukkuu" - tässä ikuistettuna nukkumapaikka mökillä... Eli minun puolellani sänkyä ja aina pää oli sängyn alla. Kotona sama ei onnistu kun sänky on niin matala!

Lauantaina herättiin ajoissa ja pakattiin ja siivottiin loput ja lähdettiin ajamaan kohti pk-seutua. Matkaan päästiin vähän ennen aamukahdeksaa ja ajatuksena oli pysähtyä ensimmäisen kerran Joensuun jälkeen. Juu, pysähdys tuli - pakosta: Autosta puhkesi rengas. Ja ei meillä mitään vararengasta ollut. =) Soitin ensin vakuutusyhtiöön ja sen jälkeen sitten odoteltiin hinausautoa joka vei meidät Joensuuhun, ainoalle auki olleelle rengasliikkeelle. Tuli Egolle aika erikoista kyytiä kun pääsi hinausauton lavalle. Vähän oli ihmeissään kun autoa lavalle nostettiin mutta kun näki minut & Kimin koko ajan ikkunasta, kökötti rauhassa mutta ihmetellen autossa. Tämä renkaanvaihto-episodi lisäsi matka-aikaa noin 3 tuntia... Illalla oli vielä "work-related"-juhlat missä olimme luvanneet käydä, ja niinpä veimme Egon vanhemmilleni Latokartanoon iltakylään. Tämäkin vierailu oli mennyt ihan hienosti, mutta kun Ego sitten pääsi illalla myöhään omaan kotiin, näki siitä selkeästi kuinka ihanaa oli olla kotona! Lelulaatikko piti tutkia läpikotaisin jos sinne vaikka olisi ilmestynyt jotain uutta. =)

Eilinen sunnuntai meni aika leppoisasti, käytiin päivällä sateessa lenkillä ja paljon olikin ehtinyt tuttuihin puskiin kertyä hajuja Egolle viikon reissun aikana!

Jo elokuu?!?

Mihin se loma taas hävisi?!? Onneksi parin viikon työnteon jälkeen on luvassa vielä yksi lomaviikko!
Perjantaina 1.8. sain vihdoin keiteltyä mansikkahillot ja muutenkin tuli touhuttua koko päivä. Päivällä tehtiin niittylenkki Egon kanssa mutta oli aika kuuma päivä lenkkeilyyn. Iltapäivällä iski kunnon ukonilma mutta Egoa se ei tuntunut haittaavan, hieno homma mikäli jyrinät ei pelota!
Lauantaina 2.8. kävin viemässä Kimin päivällä töihin ja iltapäivällä lähdettiin Johannan lauman kanssa Oittaalle. Ensin koirat kävivät uimassa Lulun johdolla ja sitten juostiin vähän metsässä. Pikku-Flicca oli ensimmäistä kertaa moisella reissulla ja ihan hienosti sujui! Egolle vaikeinta oli kulkea hihnassa Lulun ja Flican takana, ehdottomasti tarvitaan harjoitusta - tulee olemaan muuten tylsää kiskoa kaksin käsin 40kiloista koiraa... Niin muuten - punnittiin Ego 31.7. ja painoa oli 25,6 kiloa!
Sunnuntaina 3.8. vein Kimin ensin töihin ja pienen kotona köllöttelyn jälkeen ajoin Viherlaaksoon, missä Elli oli hoidossa Mirkan siskon Sannan luona. Nappasin Sannan ja Ellin kyytiin ja pienen tapaamisen jälkeen meidän takapihalla lähdettiin "niittylenkille" ja sitten tyhjänä olleeseen koiratarha-aitaukseen. Ego oli kiinnostuneempi Ellistä kuin Elli Egosta, välillä piti Ellin rähähtää kun innokas Ego oli liikaa kimpussa. Koiratarhan isossa aitauksessa alkoi olemaan jo rauhallisempaa ja taistelivat jopa samasta kepistä... =)
Maanantaina 4.8. oli edessä paluu arkeen. Ego oli hienosti 5,5 tuntia yksikseen ja jälleennäkemisen riemu oli taas ISO! Kimi lenkitti Egoa aamupäivällä ja nyt illalla oltiin Minnan kanssa niittylenkillä, missä nähtiinkin kaikenlaisia koiria tänään. Kivaa oli ja virtaa riehumiseen jäi vielä kotiinkin asti kun koitettiin Minnan kanssa vähän jutella ja katsella valokuvia... =)

Heinäkuun lämmössä

Nyt on suosähly takana - oli muuten vasta neljäs kerta, eikä viides kuten jo ehdin väittämään. Pakko laittaa yksi tilannekuva kisoista niin näette mistä on kyse...

Lauantain 26.7. Kimi siis torkkui helteessä Egon kanssa kotona. Palasin suosählyreissusta kahdeksan aikaan illalla, hyvissä ajoin ennenkuin Kimi lähti vielä yhdeksi yöksi töihin. Lauantain iltalenkki ei ollut yhtä jännä kuin perjantaina: Pe nähtiin sekä rusakko että supi. Tosi city juuh! =) Mutta siis lauantaina käveltiin niittylenkki eikä törmätty kehenkään. Vähän harjoiteltiin paikallaan pysymistä pitkästä aikaa samalla lenkillä. Egokin jaksoi vähän juoksennella, helteet selkeästi hyydyttävät sitäkin.

Samaa oli havaittavissa myös sunnuntaina, 27.7... Aikalailla yhtä kuuma päivä kuin la... Käväisin lähipuutarhassa hakemassa raparperin taimen ja vielä yhden säkin multaa (ja unohdin ostaa lisää nurmikonsiemeniä!!! ) ja sitten Egon kanssa kaivettiin taas vähän kuoppaa ja istutettiin raparperi. Samaan kuoppaan laitettiin 3 vanhaa taimen-raatoa (edellisiltä omistajilta), selkeästi niille oli pieni kuoppa kaivettu, päätellen mullasta jota oli saven sijaan... Mutta se multa oli niin täynnä jotain juurakkoa että sen takia muuten aika helposti kasvava raparperi oli jäänyt tosi surkeaksi. Katsotaan miten nyt käy uudella taimella! Vähän aikaa kun auringossa potkittiin palloja niin Ego oli aika valmis sisään varjoon. Illalla lähdettiin vielä uittamaan Egoa Haukilahden rantaan. Tällä kertaa löydettiin ihan oikea koirien uimaranta, joka olikin aika kiva! Sai kävellä tosi pitkälle ennenkuin tuli syvempää vettä kuin polviin asti. Ego loikki ja uiskenteli vedessä uimalelun perässä ja kivaa oli. Aina kun käänsin selkäni ja lähdin syvemmälle, Ego lähti perään... "pelastamaan"... =) Vieressä oli joku noutaja kepin perässä mutta tosi kiltisti Ego leikki meidän kanssa. Yhden kerran noutaja hiippasi Egoa kohti ja Ego myös lähestyi leikin toivossa.. Kun noutaja ei tullutkaan ihan luo, Ego haukahti sille kerran, ja sitä noutaja sitten pelästyi sen verran että luikki karkuun. Meidän hurrrrjan pelottava vesipeto-Ego. =)

Maanantaina salibandypelin jälkeen Ego pääsi taas uimaan, samoin tänään torstaina. Tänään kun päästiin rannalle niin Ego jo vinkui innoissaan - näin ainakin oletetaan että siitä oli kivaa päästä taas tutulle rannalle. =)

Vähän on nyt alkanut tulemaan tarpeetonta haukkumista, esim. kun ollaan lenkillä ohitettu joku koira ihan nätisti, pitää sitten vähän ohituksen jälkeen haukahtaa. Tai tänään rannalle kävellessä piti haukkua kaikkea siinä matkalla häntä heiluen. Ja kun pysähdyin torumaan niin sitten piti haukkua Kimiä joka meni kovempaa vauhtia. Täytyy aloittaa nyt kunnon tarkkailu ja koittaa ennaltaehkäistä haukkumista!

Leppoisaa lomailua

Lomaviikko on sujunut aika leppoisasti (kuten kuvasta näkyy!) ja keskiviikkona sitten alkoivat helteet. Maanantaina urakoitiin koko lauma pihalla - nyt vihdoinkin kaivettiin jo keväällä kaadettujen koristeomena- puiden juurakot ylös. Ego oli tietty apuna kaivamassa. Käsittämätöntä kuinka IHANAA siinä tuoreessa multakuopassa onkaan maata! =)
Keskiviikkona homma jatkui syreenien ostolla, ja ajattelin että "kaivan vaan kuopan ja istutan syreenit maahan". Helpommin sanottu kuin tehty. Keskiviikkona sain ähellettyä vasta toisen istutuskuopan... Maa on 5 sentin multakerroksen jälkeen tiivistä savea ja kaikenkokoisia kiviä!

Torstaina lähdettiin Egon kanssa ensin Johannalle, siellä pakattiin Lulu Egon kanssa takakonttiin ja jatkettiin matkaa kohti Nuuksiota, tai oikeastaan siellä Kattilajärveä. Koirat saivat juosta vapaana ja ensimmäisessä mahdollisessa kohdassa pysähdyttiin uimaan. Lulu on kova uimaan ja kyllä Egokin kävi uimassa kun ei halunnut jäädä huonommaksi. =) Välillä Ego malttoi uida ihan kunnolla mutta välillä touhu meni aika räpiköinniksi, ei siinä oikein aina pystynyt naurua pidättämään kun toinen reppana vaan räpistelee etutassuilla pystyasennossa. Koirat jaksoivat uinnin jälkeen juosta eestaas maastossa, oli kalliota, suota, kuivaa mäntymetsää, ihan kaikkea. Kun oltiin pysähdytty tekemään jälkeä, huomasin Egon nuolevan toista etutassuaan ja lähempi tarkastelu osoitti isoimman anturan olevan turvoksissa. Johannan tehdessä Lululle jälkeä, soitin eläinlääkärillemme, joka lomaltaan neuvoi antamaan Egolle yhden (onneksi Johannalla mukana olleen) kyypakkauksen tabletin ja illalla toisen. En nähnyt anturassa haavaa, enkä verta, joten voi olla että oli iskenyt sen terävään kiveen tai sitten joku monista metsässä olleista ötököistä oli päässyt puraisemaan. Toivottavasti ei kuitenkaan lasinsiru, joita ikävä kyllä yhdellä nuotiopaikalla nähtiin! Ego ei kuitenkaan aristanut tassua mitenkään, mutta päätettiin silti jättää jälki väliin ja ottaa loppuretki rauhallisemmin. Reilun parin tunnin jälkeen oli kumpikin koira ihan loppu. Johannalle päästyämme ei Ego edes jaksanut riehua Flican kanssa, mutta onneksi Fliccakin vain köllötteli keinun alla varjossa. Kotona Ego oikeastaan vain nukkui koko illan. Annoin vielä illalla toisen kyytabletin ja onneksi tänään perjantaina antura on jo samanlainen kuin toinen, eli turvotus on laskenut. Varmaan tosiaan löi tassunsa vaikka terävään kiveen tai joku ötökkä puraisi!

Tänään perjantaina, 25.7., on ollut taas hellepäivä ja Egokin on ollut hyytyneempi kuin normaalisti. Päivällä vähän suihkuttelin koiraa vesiletkulla olon viilentämiseksi. Iltapäivällä haettiin lisää multaa ja laitoin syreeni-istutukset kuntoon ja multaa ja ruohonsiemeniä ympärille. Ego vahti tarkkaan tekemisiäni ja sai lopulta kunnon hepulin ja riehuttiin vähän pallojen kanssa. =) Nyt illalla on vieläkin kuuma, katsotaan innostutaanko Egon kanssa vielä iltalenkille Kimin lähdettyä yövuoroon... Toisaalta pitäisi vähän pakkailla - olen aamulla aikaisin lähdössä poimimaan kavereita kyytiin suuntana Leivonmäki ja Suosählyn SM-kisat, taitaa olla jo viides kerta kyseisissä kisoissa!